Ahto Luutosen muistiinpanoja

Vapunaikainen sää


Lumisia Vappuja ollut ennenkin


Ei kulunut Vapunpäivä lumisuudessaan ja paksuine pöykkyineen niinkään harvinainen 
ollut kuin mitä monet nykypolven ihmiset puhuvat ja kuvittelevat.
Suuren vesikevään v. 1899 monet vielä muistavat. Ja kun painutaan siitä vielä noin kymmenkunta vuotta ajassa taaksepäin noin vuoteen 1889, tarkkaa vuosilukua ei muistelman kertoja osannut määritellä, mutta nimismies Ståhlen aikana se oli, kun Vapunpäivän vastaisena yönä oli satanut niin paljon lunta, että nimismies oli lähettänyt määräyksen Kukonpohjankylän Tervalaan, jonka talon tienhaarassa oli suuri 3 hevosen vedettävä lumiaura, että oli lähdettävä auraamaan maantie selväksi Virtain rajaan saakka. Niin sitten lähtikin talosta 3 miestä hevosineen lumiauran ajoon saamaansa määräystä täyttämään.
Suuren vesikevään Vapunpäivän ja vielä seuraavankin päivän satoi vielä niin paljon lunta kuin usein keskitalvella. Eikä ne sen keväiset lumisateet vielä siihenkään loppuneet. Sillä vaikkakin talviset paksut pöykyt jo kovalla kiireellä lämpösten tultua sulivat, aiheuttaen suurtulvat, tuli vielä toukokuun 21 ja 22:nakin päivinä kovat lumipyryt ilmankin pakastuessa, vaikka jäätkin olivat jo 20 p:nä lähteneet. Ja kun sitten vielä Juhannuksen vaiheilla satoi silkkaa vettä taukoamatta 30 tuntia yhteen menoon, niin olihan silloin vettä järvissä ennennäkemättömän paljon ja jollaisesta ei ollut vanhintenkaan elossa olleitten mieliin mitään muistoa jäänyt.

                                                A. L.
                                                1966

Säätietoja Visuvedeltä aikaisemmilta ajoilta.

 

Kulumassa olevaa talvea lumipaljoutensa, pyryjen ja pakkastensa takia kuulee nimitettävän ”oikein vanhan ajan talveksi”. Mutta kun vertaa tätä talvea esimerkiksi vuoteen 1888, niin sen rinnalla ei tämän talven tavoista tarvitse puhua mitään. Mainitulta vuodelta maaliskuun 4:stä päivästä 22 p:vään on Visuvedellä ollut pakkasasteita seuraavat astemäärät:

 31, 30, 31 ½, 30, 29, 28, 25, 33, 31 ½, 31, 35, (14 p.), 28, 31, 29, 29, 19, 15, ja 5 ½.

 

 Siis yli kahden viikon ajan ollut hellittämättä sellaiset poudat, että alin pakkasaste määrä on ollut 25 astetta ja korkein 35 astetta. Samana vuonna järvi oli jäätynyt 1p. Marraskuuta 11 asteen pakkasella, jolloin myös Mänttä-laiva on käynyt kylässä viimeisen kerran.

Kuulusta, isosta vesikeväästään mainittavalta, Suomen historiassakin merkilliseltä vuodelta 1899 on monta säämuistiinpanoa ja on silloinkin talvi ollut koko ankara. Tammik. 2 p. on merkitty pakkasta  34 astetta, kun jo taas 12 p. On ollut 1 aste lämmintä. Silloin on myös maaliskuu ollut kylmä; kun 6 p. On ollut 30 astetta, 7 p. 31 astetta ja 8 p. 33 astetta pakkasta. 18 p. on ollut suuri lumipyry, kun taas jo 29 p. On satanut jo kovasti vettä.

 Vapunpäivänä mainitaan muistiinpanoissa, on ollut kovasti lunta. 1. ja 2. päivänä niin paljon kuin usein keskitalvella ja 5:een päivään päästessä ollut jo 10 astetta lämmintä. Tämä tietenkin on jo ollut alkusyynä tulviin ja suureen vedenpaljouteen, kun runsas ja pehmeä lumi on ruvennut äkkiä sulamaan. Mutta silti on jäitten lähtö viivästynyt helluntaipäivään saakka, toukok. 20 p:nään. Kuitenkin kohta jäitten lähdön jälkeen on tullut kova takatalvi, sillä 21. ja 22. p. on ollut suuret lumipyryt ja öillä kylmä.

Toukok. 23. p. on merkitty 3 astetta pakkasta. Kylmää on kestänyt vielä kesäkuullakin vielä pitkän aikaa, onpa vielä 9 p:nä satanut luntakin. Ensimmäinen suvipäivä on ollut vasta 14 p:nä kesäkuuta.  Kovin onkin ilmain haltia tänä omituisena vuotena ollut huonolla tuulella. Juhannus oli kolkko ja kylmä, ainoastaan 9 astetta lämmintä, tuuli kaakossa ja ”kaakko ei tuule kauvan satanmatta”, sen se näytti kohta toteen, kun tuntui kuin taivaan portit olisivat auvenneet, sillä vettä satoi yhtä työnään vähän vähääkään taukoamatta 30 tuntia.

 Veden paljousesta muistan itse erään venematkan kesäkuulla, liekö ollut juuri juhannuksena, kun oli vesi niin korkealla järvessä, että veneillämme soutaa kahautimme läpi Äijänniemen lepikön kummelin yläpuolelta, siitä missä nyt on ryssäin vallihaudan jätettä.

                      Samana kesänä tehtiin nykyinen Pusunsilta ja vanhan puusillan kantaa kellutti korkealla oleva vesi niin, että silta oli varovaisuuden vuoksi köysillä sidottu rantaan. Kaikki rantakoppelit ja saunatkin olivat veden vallassa, niihin oli veneellä  kuljettava, eikä kanavan sillan alitsekaan venellä päässyt. Sen aikaisia vedenkorkeusmerkintöjä tässä kylässä on ainakin Murtosaaren rantakalliossa ja nykyisen Osuuskaupan eli Voittolan rannassa kasvavien puitten tyvessä. Mutta kun sitten oli päästy juhannuksen jälkeen tosi kesään, oli se toden teolla erikoisen lämmin. Heinäkuun alussa on ollut 32 astetta varjossa. Veden lämpö on ollut 25-29 astetta, niin että on sinne arempikin jo uskaltanut itsensä mulahuttaa ilman ”hipristelemistä”. 30 asteen lämpöisenä varjossa on ilma pysynyt pari viikkoa.

                      Ei hyvää paljon anneta, sanotaan ja niin kävi hyvän kesänkin, se loppui syksyineen tavallista aikaisemmin. Jäätä oli rannoilla jo lokakuun 8 p:nä, kun on ollut 3 astetta kylmää, vaikkain puitten lehdet varisivat vasta 21 p. lokak, jolloin oli tuo muistiinmerkitty hirmumyrsky, joka kaatoi paljon metsiäkin. Pikkujärvet jäättyivät vasta 4 p. marraskuuta. Vielä kerran vuosisadan viimeinen vuosi näytti oikullisuutensa. Samana päivänä, jolloin jo mainitut pikkujärvet jäätyivät, on ilma käynyt äkkiä lämpöiseksi, lämpömäärän kohotessa 11:een asteeseen ja satanut vettä.

                      Laivakulun loppumista täällä päin pidetäään varmimpana talven alkamisen merkkinä. Ja se tapahtui Visuvedellä v. 1899 25 p. marraskuuta. Pakkasten kovuudessa ei toki jää jälelle vuosi 1900:kaan. Silloin on helmikuussa merkitty seuraavat astemäärät: 

7, 35, 8 p. 35, 12 p. 32, 13 p. 14, 18, 15 p. 30, 16 p. 31, ja 18 p. aina 40 astetta.

 Sinä vuonna ovat jäät lähtenneet vasta 21 ja 22 p. ja lehti puhjennut puihin 27 p:n  tienoissa kesäkuun lopulla, 28 p. on lämpö varjossa jo ollut 25 astetta. Järvet ovat jäätyneet marraskuun lopulla. Muista aikaisempien vuosien sääsuhteista ei olekaan näin mielenkiintoisia tietoja kuin yllämainituilta kolmelta vuodelta, joten ei ole syytä merkintöjä pitemmältä selostaa.

 

                      ”(Antti Luutos-vainajan muistiinpanojen mukaan)”

 

                                                                

                                                                                                             A. L. 1931

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

16.07 | 23:27

Niin on esiliinat useilla tytöillä mekon suojana. Nostalginen kuva. Salli Kartanolle vietiin keväisin ensimmäiset sinivuokot opettajan kateederille.

...
05.04 | 00:14

Kiitos hienoista sivuista!
Sukuni juuret ovat syvällä Ruovedella, Visuvedellä. Rakas paikka.Vuosi 1918 on paljon ajatuksissani.

Terveisin
Marjatta Pirkkalasta

...
04.04 | 23:59

Anttila,synnyinkotini v46,vanahemmatEmmajaToivoLahtinen.Tunteet nousevat pintaan kun käynkatsomassa ihanaa taloa Visuvedellä.Pieteetillä hyvin säilytetty helmi❤

...
06.02 | 00:50

Samoin Opettajasta Salli Kartanosta on itselläni hyvinkin paljon muistikuvia useista "tapahtumista" 1-2 luokalta,joita tulee muisteltua näin jälkeenkin päin.

...
Tykkäät tästä sivusta