Vanhan pirtin vaellusta ja vaiheita

Visuveden Murtosaaren Vanhan pirtin vaellusta ja vaiheita

 

Murtosaaren ns. Vanha pirtti lienee Visuveden kylän vanhin asuttava asuinrakennus. Ja siitä syystäpä lieneekin ainakin joillekuille lukijoille kiintoisaa tutustua tämän alkuaan harmaan, sulkanurkalle veistetyn pikkupirtin monivaiheiseen vaellukseen Kaivoksen talon markilta nykyiselle paikalleen Murtosaaressa.

Alkuaan oli tämä rakennus Kaivoksen talon pihapiirissä metsän puoleisella sivulla jonkinlaisena ”viinakyökkinä”, missä lie nimityksensä perusteella suoritettu talon lailliset viinankeittotouhut syksyin keväin.

Mutta kun tätä touhua kesti vain määräviikot vuodessa, kerkisi tämä yksihuoneinen pikkurakennus pitkinä väliaikoina ajamaan vielä paremmin ns vierastuvan virkaa, joskus 1800- luvun alkuvuosikymmenillä, aikana jolloin talossa ei vielä ollut varsinaista pytinkiä vieraita varten, oli vain tuparati, jossa läpikäytävän porstuan toisella puolella oli pirtti ja vastakkaisella puolella etutupa ja kamari.

Niihin aikoihin kun tämä kyseessä oleva rakennus sijaitsi vielä Kaivoksessa, asui talon maantien puoleisen notkoniityn ns. Kaivoksen aron eli lanton tai lanttaan vierellä aivan liki maantietä myöhemmällä ajalla tunnetulla ns. Koivulan tontilla Israel Knall-niminen eron saanut sotamies, jota kylän kesken kutsuttiin vain Nalleksi.

Hänen kolmen, neljän pihakoivun siimestämän mökkinsä nimi oli Terte, johtuen nimitys erään kertojan mukaan hänen muka sotaväessä olonsa tirehtöörin ”terehtyöri”-arvonimestään.

Mutta omasta puolestani arvelisin hänen saaneen tuon tittelinsä pikemminkin myöhemmällä iällään harjoittamansa ammatin takia, kuin koskaan sotapalvelusajaltaan. Hän nimittäin harjoitti lumppujen kerääjän, lumpustajan ammattia ja oli siinä hommassa yhtä hyvin saattanut saada kyläläisiltä jonkinlaisen ”lumpputirehtöörin” arvonimen. Hän nimittäin harjoitti tätä lumppujen keräämistä jo siinä mitassa, etteivät lumppupussinsa enää mahtuneetkaan mihinkään pikkumökin kyökkiin tai porstuan nurkkaan, vaan hänen oli jo hankittava itselleen erikoinen lumppuaitta tai makasiini.

Ja sellaisen pystyttämiseen hän sai sopivan tilaisuuden, kun Kaivoksen vaari vainaa ehkä talonsa jonkin uutisrakennusvaiheen yhteydessä möi alussa mainitun vanhan ja jo tarpeettomaksi käyneen vierastuvan hänelle. Nalle siirsi sen tupansa viereen aitakseen, toisin sanoen lumppumakasiinikseen.

Ja niin oli tämä vanha pirtti tehnyt ensimmäisen muuttonsa.


Nalle oli Virroilta Visuvedelle joskus 1820 tai 30-luvulla muutettuaan ollut ensin Reipakan 
torpparina ja perustanut sitten Tertteen. Nallella oli myös vaimo Maria-Stiina Tapanintytär. Lindin suku Visuvedellä on tästä mökistä lähtöisin. Vanha Lindi, Henrik Lind, syntynyt 1826, oli Nallen poika. Tämän vaimon nimi taasen oli Karoliina, jota kutsuttiin matamiksi, kuten hienostelevia rouvia yleensä. Madam Karoliina Lind näkee hänen arvo nimenään vanhoissa papereissa. Tietoni Nallesta ovat niukkoja. Mutta joka tapauksessa hänkin ajat elettyään siirtyi täältä aikanaan isänsä luo. Ja edellä mainittu Vanha Lindi sai Tertteeltä perinnökseen tuon selostetun Nallen aitan.

Vielä 1850-luvulla on Vanha pirtti sijainnut Tertteellä, koska Henrik Lindin vanhin poika Kalle (myöhemmällä nimellään Kalle Korpela) oli syntynyt siellä vuonna 1850. Mutta Nallen kuoltua siirsi Henrik tai Heikki Lindi perimänsä rakennuksen, siitä itselleen oman kodin kunnostaakseen uuteen paikkaan, siis jo kolmanteen, silloiseen synkkää petäjikköä kasvaneeseen Akkalan kankaaseen aivan metsän sisään, nykyisen Koittolan pihamaan kohdalle. Tällä paikalla muistetaan tämän Lindin tuvan eli ”Lintilän” olleen ainakin jo vuonna 1863.

Tuon Lindin tuvan Lintilä-nimen, joksi sitä tällä kohdalla ruvettiin kutsumaan, olettaisin sen saaneen silloin vielä tällä tienoolla kasvaneista luonnonvaraisista, villeistä lehmuksista (ruotsin lind) eli niinipuista, koskapa nykyisen Visuveden Osuuskaupan rantaniemekkeelläkin on näitten puitten aiheuttama Niininiemi-nimitys.

Tällä mainitulla 1860-luvulla Visuveden kylässä aivan Lindilän läheisyydessä oli suuri altion työmaa. Kaivoskannan kanavan kaivaminen vuosina 1863-64, samoin kuin jo alkanut laivaliikennekin, antoi vauhtia kylän kehitykselle. Niinpä seuraavalla vuosikymmenellä vuonna 1872 avasi Ruoveden ensimmäinen maakauppias J.V. Alander Visuvedellä sivumyymälän, kylän ensimmäisen kiinteän kaupan, Ja sitä varten hän vuonna 1874 rakennutti Koittola-nimisen kauppakartanon aivan Lindin mökin välittömään läheisyyteen.

Nähtävästikin tämä Koittolan rakennustyö aiheutti Lindin mökin eli Vanhan pirtin seuraavan eli kolmannen siirron. Luultavasti sekin oli syynä, ettei Lindillä ehkä ollut varsinaista tällaista mäkitupaa varten tehtyä sitovaa vuokrasopimusta pitempään tällä paikalla asuakseen. Ja niin joutui hän köyhänä miehenä mökkeineen siirtymään varakkaamman talokkaan jaloista pois, joten jo vuonna 1876 näemme Vanhan pirtin jo neljännellä sijaintipaikallaan, niillä tienoilla nykyistä Ylistaloa vastapäätä, missä nykyisin on pieni Palosen asuinrakennus hietapenkalla.

Näillä mainhan sijaitsi Visuveden kylän köyhälistön koko taajaväkinen yhdyskunta, aikana, jolloin Ylistalo sijaitsi vielä alkuperäisellä paikallaan nykyisen kansakoulun kohdalla. Siinä oli monirakennuksisen ja harmaan Reipakan torpan lähiympäristössä Jussilaa, Akkalan Liisan tupaa eli Renttulaa, Linkki Mannin mökkiä, Vihtorin tupaa, Reetalaa, Varvaria, Jääkeri-Mannin eli Ala-Matin mökkiä ja ties minkä nimisiä mikin olikaan harmaudessaan ja järjestämättömässä sekaisessa sijainnissaan.

Niin, tähän vertaistensa yhdyskuntaan pääsi nyt tasavertaisena jäsenenä Vanha pirttikin harmaine seinineen ja vuorilaudattomine pienine ikkunoineen. Vanha Lindi oli kerinnyt kuolemaan ja hänen vanhin poikansa Kalle sai nyt omakseen asumuksen, jota sitten kunnostettaessa järjestettiin siihen pari väliseinää, joten saatiin pieni kamarikin ja eteinen, saadakseen siten naimisiin meno mielessään siinä asumisen perheensä parissa viihtyisemmäksi.

Mutta tästä piten alkaa tämän pirtin vaiheissa toinen jakso, kun rakennukselle tuleekin jälleen uusi omistaja. Kalle Lindistä oli nimittäin tullut Pusun talon vävy ja saatuaan sitten haltuunsa Korpelan torpan Pusun maalla, oli hän valmis myymään entisen kotimökkinsä, tuon jo iäkkään harmaan ja haristuneen mäkitupansa muille.

Kauppias Antti Luutonen, saatuaan joitain vuosia aikaisemmin vuonna 1881 samaiselta Rantapusulta vuokratuksi itselleen Murtosaaren, halusi hän sinne jonkinnäköistä asuinrakennusta, vaikkapa vain tilapäiseksi, kesäiseksi oleilupaikaksi. Ja tätä tarkoitusta vasten osti vuonna 1885 tämän Lindin vanhan tuvan, maksaen siitä 43 mk ja siirsi sen talvikelillä saareensa, jonne hän jo edellisenä vuonna oli pystyttänyt Kaivoksen talon entisen pienen kourukattoisen ja sulkanurkkaisen riihenkin ns. Hannun riihen paikalta Kaivoksessa, missä nämät puheena olevat rakennukset jo ajat sitten olivat toisiaan jonkun matkan päästä katselleet.

Pirtti sai sitä uudelleen pystyyn pannessa, nyt siis jo neljättä kertaa, täällä jonkinlaisen sisäisen uudistuksen. Kamarista, joka nähtävästi ajan tavan mukaan oli ollut aikaisemmin kylmänä ”laskettavana” huoneena, laitettiin nyt keittiö yksinkertaisine pienine hellineen. Isompaan huoneeseen muurattiin tiilistä kamarin muuri, joka keittiön muurin kera maalattiin valkoiseksi, kaksi ovea uusittiin ja samoin ikkunat ikkunanpokineen ja vuorilautoineen. Seinähirsien varhaisempi vaaleanpunainen väri peitettiin nyt yksinkertaisilla vaalean sävyisillä seinäpapereilla. Ja rakennuksen tähänastinen ykstotisen harmaa ulkoasu sai lopuksi iloisemman punaisen värityksen.

Edelläkuvatut vaiheet kokeneena ja suunnilleen tällaisen sisäisen ja ulkoisen uudistuksen saaneena oli tämä matalan kynnyskiven korkuisella perustalla seisova iäkäs pirtti Luojan suoman kauniin kesäisen luonnon parissa ja nuoren lehtipuumetsän sitä ympäröidessä, pystytettynä katsottu kelvolliseksi vastaanottamaan ne useat suviasukkaat taiteilijat ym., jotka siellä asumisensa ansiosta ovat tuottaneet sille sen muistorikkaan arvon, joka sillä osasta vielä on.

Syyskesällä vuonna 1891 asui nimittäin tässä pirtissä taidemaalari Axel Gallen nuoren rouvansa ja pikku tyttärensä kera viimeistellen siellä samana syksynä valmistunutta suurta Aino-tauluaan. Usein myös vierailulla kävivät samana syksynä kylässä asuneet taiteilijat Sparre ja Emil Wikström.

Samoin kolmisen vuotta myöhemmin vuonna 1894 vietti täällä ensimmäistä naimisissa olo-kesäänsä nuori kirjailija Maila Talvio puolisonsa, silloisen tohtori J.Mikkolan kera, kirjailijan myöhemmin haltioituneena muistellessa tässä pirtissä ja sen kauniissa ympäristössä kokemiaan avioliittonsa ensi ajan onnellisia elämyksiä.

Mutta kerrotun neljännenkään siirron jälkeen ei tämän Vanhan pirtin siirtovaiheet olleet vieläkään tuomitut tähän paikkaan päättymään. Tuli vielä viides ja viimeinen siirto. Sillä 25 vuotta myöhemmin edellisestä siirrosta lukien siis vuonna 1910, rakennuksen alimmaisten hirsien ruvettua jo siksi paljon pehmiämään, ettei permannon niskat enää pysyneetkään paikoillaan, päätti Luutonen halutessaan säilyttää tämän vanhan rakennusmuiston ja jättämättä sitä paikalleenkaan lahoamaan ja luhistumaan siirrätti sen 3-4 mittaansa itään päin paikaltaan, saaden siitä siten suunnittelemaansa rakennusten rajoittamaan umpinaiseen pihapiiriin puuttuneen rajoittavan rakennuksen lisää.

Rakennus pystytettiin nyt vähäisin sisäisin muutoksin kivijalalle ja monia hirsikertoja oli uusittava, joten alkuperäisistä sulkanurkista on enää vain osa nähtävissä. Mutta näin uusittuna tämä pirtti vieläkin täysin täyttää tehtävänsä, tosin vain kesäasuntona. Ja mieluisan kesänviettopaikan ovat siitä yhä saaneet paitsi pirtin omistaja, myös lapset eri aikoina.
 

Muista täällä asuneista voidaan mainita turkulainen siemenkauppias Ossian Gauffin rouvineen, samoin myös apteekkari Onni Turpeinen perheineen. Lisäksi voidaan mainita oopperalaulaja Yrjö Ikonen, teatterinjohtaja Aarni perheineen sekä viimeiseksi toimistopäällikkö Swahn.

Hiukan erilainen versio samaisen mökin vaiheista

 

Murtosaaren ”vanha pirtti” on ollut alkujaan Kaivoksen talon jonkunlainen vierastupa eli n.s. viinakyökki sijaiten pihapiirin metsänpuoleisella sivulla vasta-päätä vanhaa pirtti- tai tuparakennusta.

Siihen aikaan, kun se on ollut vierastuvan virassaan, ei talossa liene vielä ollut n.s. pytinkiä, komeata pohjalaistyyliin rakennettua , etupäässä vieraitten majoitusta varten suunniteltua uudentyylistä rakennusta. Siihen aikaan, kun vanha pirtti oli vielä Kaivoksessa, asui maantien sivussa, Kaivoksesta viistoon kanavalle päin pienessä, harmaassa n.s. Tertteen mökissä Israel Knall –niminen entinen, eron saanut sotamies, lumppurin ammattia harjoittanut ja kyläläisten Nalleksi nimittämä köyhä mies.

Mutta kun hänellä ei ollut muuta rakennusta kuin pieni asuinmökkinsä, niin voidakseen sijoittaa keräämiään lumppupusseja muualle, tarvitsi hän lisätiloja. Siihen aukenikin hänelle sopiva tilaisuus, kun Kaivoksen vaari-vainaa suunnitteli taloonsa uusia rakennuksia, jolloin hän tarjosi vanhaa vierastupaansa Nallelle. Tämä osti sen, ja siirsi Tertteelle aitakseen.

Murtosaari (kuva; Ahto Luutonen)
Kaivos, (kuva; Ahto Luutonen)
Tertteen mökki (kuva; Ahto Luutonen)

 

Nallen jälkeläisiä olivat muinaisen Visukylän asukkaille hyvin tutut, Lindin sukunimeä kantaneet kyläläiset. Nallen pojan, Henrik Lind´in vaimoa sanottiin irvien matamiksi, ”Madam” Karoliina Lind. Vanhan polven kyläläisille tuttu Kalle Korpela, Korpu-Kassa –vainaa oli syntynyt täällä Tertteellä, mökin siellä sijaitessa v. 1852. Henrik Lind sai sitten Tertteeltä perinnökseen tuon Kaivoksesta siirretyn entisen Kaivoksen vierastuvan, ja siirsi sen sitten, arvatenkin Nallen kuoltua, nykyisen Osuuskaupan kahvilatalon, Koittolan pihamaan tienoille, kookkaan metsän keskelle. Siinä vanhat kyläläiset muistavat sen seisseen yksinäisenä v. 1860.

 

Kun sitten v. 1874 Koittolan tontin vuokrannut Visukylän ensimmäinen varsinainen kauppias, J. V. Alander Ruoveden kirkolta, rupesi siihen rakennuttamaan sivumyymäläänsä varten kauppataloa ja makasiinia – mikä siinä maantien vieressä on vielä tänäkin päivänä – rupesi pihamaalla sijainnut Lindin mökki olemaan rikkaamman miehen touhujen tiellä.

Kautun aitan edessä noin 1925,

Vanhan pirtin oli taas siirryttävä, nyt rikkaamman jaloista pois. Kuvittelisin tämän tapahtuneen siinä vuoden 1875 vaiheilla. Henrik Lind lienee näihin aikoihin kuollut, koska e.m. poikansa; Korpela oli nyt vuorostaan saanut mökin perinnökseen isältään. Mökin uudeksi sijaintipaikaksi tuli nyt hietikkopenkka vastapäätä Ylistaloa maantien itäpuolella, jossain Palosen pienasumuksen vaiheilla. Siinä se oli ollut jo ainakin v. 1876, kun isävainajani oli muuttanut Ruoveden kirkolta Visuvedelle asumaan.

16.8.2012 klo 15.31 Anttila lähimain Palosen pienasumuksen vaiheilla vastapäätä Ylistaloa (kuva; Magnus Osenius)

Kalle Korpelalla oli pirtin tälle paikalle siirtämisen aikoina ollut naimisiinmeno – touhut paraillaan. Saadakseen edessä olevan perhe-elämän viihtyisämmäksi suunnitteli ja laittoi hän tähän saakka yksihuoneiseen mökkiinsä väliseinillä yhden huoneen – jonkinlaisen ruokavarastohuoneen eli ”laskettavan” – lisää ynnä eteisen. Mutta kun Korpela sitten Pusun taloon vävyksi päästyään saikin torpan-paikan viljelysmaineen Pusun peltojen liepeiltä, jätti hän perintötönönsä, mäkitupansa, ja muutti Pusulle Korpelan torpan asujaksi, joten vanha pirtti jäi kylmilleen ja muille myytäväksi.

 

Kun isäni, Antti Luutonen, oli vuonna 1881 saanut samaiselta Rantapusulta vuokratuksi Ison Murtosaaren itselleen, ja halutessaan saada saareen jonkunlaista asuntorakennusta, vaikkapa vain tilapäiseksi kesäiseksi oleilu-paikaksi, niin katsoi hän tuon myytäväksi jääneen Lindin vanhan pirtin siihen tarkoitukseen soveliaaksi. Vuonna 1884 isäni osti pirtin 43 markalla, (vuosi 1884 oli 43 mk ja vuoden 2012 rahanarvo markoiksi muutettuna 1182,03 ja euroina 198,80) ja siirrätti sen talvikelillä Murtosaareen. Tämän neljännen muuttomatkansa tehtyään Vanha pirtti sai, sitä jälleen pystytettäessä, sekä sisäisen että ulkoisen uudistuksen. Pienestä kamarin tapaisesta, ”laskettavasta”, tehtiin nyt hauska, pieni keittiö. Saatettiin puhkaista väliseinään keittiöön johtava ovikin, ja samalla saatettiin tehdä, entisten lisäksi, pari uutta ikkunaa. Isompaan huoneeseen muurattiin väliseinän keskelle tiilistä suora, kaakelimuurin mallinen kamarin muuri. Kylällä ollessa olivat sisäseinät jo saaneet vaaleanpunaisen värin, Nyt ne peitettiin isommassa huoneessa halvoilla, yksinkertaisilla vaaleilla, valkoisen ja ruskean kuvioisilla tapeteilla. Keittiöön jäi vanha, vaaleanpunainen seinäväri. Kylässä kiertäessään oli pirtti aina ollut yksitoikkoinen, totisen harmaa. Nyt se maalattiin iloisemman väriseksi, punaiseksi, ja ikkunat saivat ympärilleen valkoiseksi maalatut vuorilaudat.

 

Edellä kuvatut vaiheet kokeneena sekä suunnilleen tällaisen sisäisen ja ulkoisen uudistuksen saaneena oli tämä matalan kynnyskiven korkuisella perustuksella seisova pirtti luojan suoman kauniin, kesäisen luonnon pariin pystytettynä, ja ikkunoista eri tahoille avautuvien vielä kauniimpien järvinäkymien sitä ympäröidessä, katsottu kelvolliseksi vastaanottamaan ne lukuisat suviasukkaat, taiteilijat y.m., jotka siellä asumisensa ansiosta ovat tuottaneet sille sen muisto-rikkaan arvon, joka sillä osasta yhä vieläkin on.

 

Syyskesällä, vuonna 1891 asui tässä pirtissä taidemaalari Axel Gallen nuoren rouvansa ja jonkun kuukauden ikäisen pikkutyttärensä kera, ja viimeisteli siellä vielä samana syksynä valmistunutta suurta Aino–tauluaan. Käväisivätpä siellä hänen luonaan usein vierailulla samana kesänä kylässä asuneet ja äitivainajani ruokavieraina olleet taidemaalari Louis Sparre sekä kuvanveistäjä Emil Vikström. Taiteilijoitten tällaisesta yhdessäolosta sai Murtosaari pirtteineen senaikaisessa.

 

Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1893 vietti tässä pirtissä asuen ensimmäistä avioliittokesäänsä nuori kirjailija Maila Talvio puolisonsa, silloisen tohtori J. Nikkolan kanssa. Haltioituneena kuvaili kirjailija myöhemmin julkaisemassaan ”Onnemme saari” novellissaan samoin kuin kirjeissäänkin tässä pirtissä ja sen kauniissa ympäristössä kokemiaan avioliittonsa ensiajan onnellisia elämyksiä.

 

Vanhan pirtin sijaitessa tällä paikalla siinä asui vuonna 1894 tai 1896 turkulainen siemenkauppias, maisteri Ossian Gauffin rouvineen sekä vuonna 1905 ja 1906 apteekkari, maisteri Onni Turpeinen Helsingistä. – Paitsi edellä mainittuja hyvin usein oman perheen jäsenet pistäydyimme saaressa, pirtissä öitäkin oleillen sekä kyläläisten kanssa ja vanhan Koivulan kesäasukkaat mukaan ottaen kahvia keitellen ja kesäistä iloa pitäen luonnon helmassa.

 

 

 

Kerrotun neljännen siirron jälkeen ei Vanhan pirtin vaiheet olleet vieläkään tuomitut päättymään tähän paikkaan. 25 vuotta myöhemmin, edellisestä siirrosta lukien, siis vuonna 1910 rakennuksen alimpien hirsikerrosten ruvettua epäilyttävästi pehmiämään, päätti isäni säilyttää tämän vanhan rakennus-muiston, ja siirrätti sen 3 – 4 mittaansa itään päin samalla korjauttaen lahonneet rakenteet. Siirron avulla hän sai umpinaiseksi suunnittelemaansa pihapiiriin yhden siitä puuttuneen ja sitä rajoittavan rakennuksen lisää. Tosin menetti rakennus siirron kautta paljon romanttisuudestaan ja akkunoista kolmelle suunnalle avautuneista näköaloistaan, y.m. Rakennus pystytettiin nyt kivijalalle ja samalla tehtiin joitain sisäisiä muutoksia. Romanttinen pikkukeittiö muutettiin kamariksi mustine pyöreine muureineen, ja isompaan huoneeseen sijoitettiin lämmitysuunin sivuun helli. Seinätkin siveltiin sisältä siniseksi. Edellisellä paikallaan pirtin isompi huone oli kylään päin ja silloisen keittiön akkuna sivuseinällä.

 

Nähtävästi nyt viimeiselle paikalleen siirrettynä ovat pirtin vaatimattomat suojat jatkuvasti olleet monien eri asukkien käytössä. Kapinatalvena 1918 asui Murtosaaren Vanhassa pirtissä, ja kylmän takia päärakennuksen keittiöön siirtyen, isäni kuoltua talon vahtina ollut, alkuperäiseen Lindin sukuun kuulunut Jussi Lind-vainaa. – Paitsi meikäläisten perheenjäsenten siellä kesäaikoina asumista on pirtissä kesiään viettäneet m.m. vuodesta 1920 alkaen Kaarlo Aarni perheineen joitakin kesiä. Muistan myös oopperalaulaja Yrjö Ikosen, tuomari Kaapo Murroksen perheineen sekä toimistopäällikkö Ice Svan perheineen. Näin on tämä monivaiheisen vaelluksen kokenut Vanha pirtti Murtosaareenkin jouduttuaan vielä näin vanhoilla päivillään uudelleen saanut alkuperäisen, hyvin suositun vierastuvan viran.

 

Seuraavassa on joitain lisätietoja kertomuksessa mainituista henkilöistä ja Lindin suvusta!

 

1) Israel Knall oli syntynyt Virroilla tiistaina 9. heinäkuuta 1799 ja kuoli Visuveden Kaivoksen Tertteellä sunnuntaina 17. huhtikuuta 1853., Virroilta hän oli tullut Ruovedelle vuonna 1837 ja mainitaan hänet vuosien 1836 – 1843 aikana Reipakan torpassa., hän oli entinen, eron saanut sotamies, itsellinen (lumppuri),

kuolinsyyksi mainittiin näivetys- hivutustauti (tvinsot).

 

(vaimo Maria Christina l. Maja Stina Stephansdr l. Tapanintytär joka oli syntynyt sunnuntaina 9. helmikuuta 1800 Virroilla., Inh. utfattig soldaten enka.)

 

Lapsia ainakin kuusi joista Heikki oli toiseksi vanhin.,

 

2) Henric Gustaf (Heikki) Lind l. Linti Israelinp syntyi Virtain Marttisissa tiistaina 16. toukokuuta 1826, oli Visuveden Ylistalon itsellinen,

 

(vaimo Karoliina Heikintytär joka oli syntynyt lauantaina 7. heinäkuuta 1827 ja jota sitten irvien kutsuttiin matamiksi l. madam Karoliina Lind, mainitaan Lindin leski Karoliina Olvipullojen pesijänä tehtaalla, kauppias Antti Luutosen kauppa-asiakkaita v. 1876).

 

3) Lapsia ainakin kahdeksan joista Kalle Korpela l. Heikinp Lind oli syntynyt Ylistalon itsellisen poikana keskiviikkona 9. lokakuuta 1850 täällä, hän kuoli Ruoveden kunnalliskodissa maanantaina 12. maaliskuuta 1928., hänet tapasimme Visuveden kylän Rantapusun renkinä ja sittemmin vävynä ja torpparina Korpela nimisessä töllissä. Avioliittoon vihittiin 21/6.1877 Renki Kalle Heikinpoika Linti ja Rantapusun talon tytär Emilia Topiaantytär Rantapusulta. - P. A. Kallio –

 

(vaimo Emilia Topiaksentytär syntyi Virroilla keskiviikkona 2. toukokuuta 1860 ja kuoli täällä perjantaina 15. toukokuuta 1914, oli Rantapusun talon tytär ja avioiduttuaan Korpelan töllin emäntä.)

 

Lapsia ainakin yhdeksän joista tytär Fanny Maria Korpela s. 16.2.1884 Ruovesi, muutti Parkanoon jossa vihitty 27.12.1908.

puoliso Anselmi Mansikkamäki (Grönlund) s. 13.5.1882 Parkano,

muuttivat Amerikkaan; vaimo 23.7.1915, Passin päiväys  02.05.1904., Lähtöpäivä Suomesta  25.05.1904., Newyork 10.6.1904

miehen menoaika ei selvillä, mies kuollut 19.11.1921 Fitchburgin kaupungissa, Fannyn kuolinaika ei tiedossa.

 

Heidän lapsistaan Martta Grönlund l. Leppänen s. 6/5.1909 Parkanossa ja kuoli vuonna 1949 Fitchburgissa 40 vuotiaana. Haudattu Forest Hill

 

Nuori suomalainen nainen kuollut sairaalassa.

          Mrs Martha A. Leppänen, talossa 37 Blossomkadulla asuvan Unto A. Leppäsen puoliso kuoli eilen iltapäivällä Burbankin sairaalassa. Hän oli syntynyt Parkanossa Suomessa 40 vuotta sitten ja asunut täällä Fitchburgissa 23 vuotta. Omaa sukuaan hän oli Grönlund.

          Lähimpinä omaisina häntä jäivät kaipaamaan jo mainittu puolisonsa ja kaksi lasta: tytär: Paige ja poika Bruce sekä veli Veikko Grönlund.

          Vainaja haudataan kello 2 iltapäivällä Sawyerin hautauskodista Forest Hillille.

          Vainajaa voidaan käydä katsomassa edellä mainitussa hautauskodissa tänä iltana kello 7 - 8.

                                                                    ____________

 

Mrs Leppäsen viime matkalta.

         Viime sunnuntaina iltapäivällä Burbankin sairaalassa kuollut Mrs Martha A. Leppänen, talossa 37 Blossomkadulla asuvan Unto A. Leppäsen puolison hautajaiset oli tänään iltapäivällä. Pastori Andrew Groop toimitti muistoseremoniat Sawyerin hautauskodissa ja hän myös siunasi ruumiin Forest Hillillä jossa hauta kukitettiin kauniiksi omaisten ja ystävien tuomilla kukkalaitteilla. Kantajina olivat Martin Lahtinen, John Aho, Tauno Rasi ja William Gould.

                                                                    ____________

 

Mistä lehdestä nuo kirjoitukset ovat niin siitä ei ole mitään merkintää.

 

Kalle Korpelan ja Emilian lapsista Aleksius syntyi torstaina 4. marraskuuta 1886 täällä ja muutti 12.4.1916 Parkanoon, meni 1920 -luvulla Amerikkaan mutta mielenhäiriön vuoksi palautettiin takaisin ja oli sittemmin varsin pitkään renkinä Visuveden Jarkolla. Kuoli Ruoveden kunnalliskodissa torstaina 25. toukokuuta 1950.,

(Aleksiuksen vaimo oli Kuortaneella 23/9.1886 syntynyt Maija Hupila,hän kuoli myös siellä 12/10.1979),

 

Lapsia heillä on mainittu kolme joista vanhin Oiva Aleksanteri kaatui 2/8.1941,

Kerttu oli kolmasti naimisissa, ei lapsia.

Sennillä ja puolisollaan mainitaan kolme lasta.,

 

 

 

Kalle Korpelan ja Emilian lapsista Juha Rikhart 1890 – 1916puolisonsa 1895 – 1979 kanssa kaksi lasta joista nuorimmalla seitsemän lasta joiden lapsia elää.,

 

 

4) Josef Wilhelm Alander oli syntynyt Luvialla maanantaina 13. syyskuuta 1830 ja hän oli maakauppias täällä Visuvedellä, kolme eri kertaa naimisissa 1) Anna Greta Pihlman, 2) Ulriika Wilhelmiina Blomster ja 3) Lovisa Emilia Packalén.,

1) avioliitosta tytär Anna Greta l. Margareta josta sanotaan, että hän oli ”kykyrä”.,

2) avioliitosta kaksi poikaa ja kolme tytärtä.,

3) avioliitosta ei lapsia,

 

 

5) Antti Antinp Luutonen s. keskiviikkona 8/8.1849 Ruovesi (Åbo Län) Mustajärvi Kangaspeska, döpt. 12/8. Prästgarden af Carl Jac Borg., kuollut torstaina 5/7.1917., maakauppias täällä Visuvedellä.

 

 

 

 

6) noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 Tukholma oli Suomenmerkittävimpiä taidemaalareita.,

 

7) Kreivi Louis Pehr Sparre 3. elokuuta 1863 Gravellona, Italia – 26. lokakuuta 1964 Tukholma oli ruotsalainen taidemaalari, muotoilija ja kreivi, joka teki merkittävän uran Suomessa jugendin ja kansallisromantiikan parissa. Hän matkusteli maalausretkillä Karjalassa Akseli Gallen-Kallelan, Emil Wikströmin ja muiden karelianistien kanssa. 1890-luvun lopulla hän keskittyi taideteollisuuteen ja perusti Porvooseen Iris-huonekalu- ja keramiikkatehtaan, jonka johtoon kutsui Alfred Finchin. Hän myös osallistui Porvoon vanhan keskustan rauhoittamiseen ja entisöimiseen. Viimeiset vuotensa hän vietti Ruotsissa.

 

8) Emil Wikström 13. huhtikuuta 1864 Turku – 26. syyskuuta 1942 oli suomalainen kuvanveistäjä. Wikström oli ensimmäinen suomalaiskansalliseen taiteeseen suuntautunut veistäjä. Wikströmin tunnetuimpiin töihin kuuluu muun muassa Lyhdynkantajat Helsingin rautatieasemalla,

9) Maila Talvio oikea nimi Maila Mikkola, o. s. Winter; 17. lokakuuta 1871 Hartola – 6. tammikuuta 1951 Helsinki oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti sekä romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, puhekokoelmia että elämäkertoja. Hänen puolisonsa oli professori J.J. Mikkola.

 

 

10) Vuonna 1878 Kupittaan puutarhakoulun opetus järjestettiin uudelleen, jolloin sen esimieheksi tuli Ossian Gauffin. Tämä kuului Ruotsin kautta Ranskasta tulleeseen hugenottisukuun. Hän oli saanut oppinsa Sinebrychoffin puutarhassa Helsingissä, Ullanlinnan kylpyläpuiston eli nykyisen Kaivopuiston toteuttaneen C. Helmin alaisena. Hän työskenteli myös Aurora Karamzinin Träskändan puistossa Espoossa veljensä Karl Johan Gauffinin apuna, kiersi Karamzinin lähettämänä Keski-Euroopan puutarhoissa ja palasi Träskändaan ylipuutarhuriksi veljensä jälkeen (myös M. G. Stenius oli opiskellut Karamzinin myötavaikutuksella). Turun kaupunkipuistojen kannalta merkittävää on, että Ossian Gauffin ryhtyi Kupittaalle tullessaan myös sivutoimiseksi kaupunginpuutarhuriksi.

 

 

11) Onni August Turpeinen 2. lokakuuta 1879 Hausjärvi – 15. marraskuuta 1928 Hyvinkää oli suomalainen apteekkari ja lääketehdas Orionin perustaja.

Turpeisen vanhemmat olivat konttoristi August Turpeinen ja Fanny Simelius. Turpeinen tuli apteekkialalle vuonna 1894, ja suoritti ylioppilastutkinnon ja valmisti filosofian kandidaatiksi 1904. Samana vuonna hänestä tuli proviisori ja vuonna 1921 filosofian lisensiaatti (tohtori), väitöskirjan aiheenaan Rehurasvan vaikutus maitorasvan kokoomukseen. Vuosina 1906 - 1911 hän toimi Tampereen elintarvikkeiden tarkastusaseman johtajana ja 1911-1916 Helsingin apteekkarien keskuslaboratorion johtajana. Turpeinen oli perustamassa lääketehdas Orionia vuonna 1917 ja toimi sen johtajana kuolemaansa saakka, samoin kuin vuodesta 1922 alkaen apteekkarina Helsingissä. Farmakopeakomitean jäsen hän oli 1906 - 1914 ja vuodesta 1925 Suomen Apteekkariyhdistyksen sihteeri.

Turpeisen puoliso vuodesta 1905 oli Elsa Sigrid Ahola.

 

12) Jussi Lind-vainaa oli nähtävästi 11/2.1857 syntynyt Juha Edvard Lind l. Lintin Heikin (kts. kohta 2 edellä) poika, tuolloin 1918 vuonna 61 vuoden ikäinen ollessaan talon vahtina Murtosaaressa.,

12) Kaarlo Iivari Aarni 22. elokuuta 1888 – 25. elokuuta 1954 oli suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja.

 

14) Yrjö Ikonen 18. toukokuuta 1902 – 24. marraskuuta 1981 oli suomalainen oopperalaulaja, äänialaltaan basso.,

 

15) Kaapo Taavetti Murros (nimi vuoteen 1895 David Gabriel Ahlqvist; 29. heinäkuuta 1875 – 17. maaliskuuta 1951 oli suomalainen toimittaja, kirjailija, teatterinjohtaja ja kääntäjä. Myöhemmin hän oli sosialidemokraattien kansanedustajana, suoritti oikeustutkinnon ja toimi sitten asianajajana ja Tampereen kaupunginvoutina.,

 

16) toimistopäällikkö Ice Svan josta en löytänyt etsiessäni mitään tietoja?

 

 

Erkki Järvinen

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Eija-Leena Lång | Vastaa 13.11.2017 07.58

Hei, eksyin näille sivuille taas jotain kautta. Vaarini oli ja on edesmennyt Ahto Luutonen, ei tarvitse etsiä hänestä sen enempää tietoa, sitä löytyy onneksi.

Eija-Leena Lång | Vastaa 07.10.2017 21.33

Mielettömän mielenkiintoista, varsinkin kun on kyseessä vaarini ja sukuni juttuja.

Erkki Järvinen 08.10.2017 05.21

Hei Eija-Leena, kerrotko minulle kuka oli vaarisi, voin vaikka etsiä hänestä lisätietoja jos tarvitset.
oma osoitteeni on: erkkijar@phpoint.fi

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

28.11 | 18:37

Sattumalta kävin tänään kirjakaupassa ja silmiini osui "Sandra"-niminen kirja, joka kertoi Ylä-Väärin kylän sisällissodan tapahtumista. Aivan uusi!

...
13.11 | 07:58

Hei, eksyin näille sivuille taas jotain kautta. Vaarini oli ja on edesmennyt Ahto Luutonen, ei tarvitse etsiä hänestä sen enempää tietoa, sitä löytyy onneksi.

...
08.10 | 05:21

Hei Eija-Leena, kerrotko minulle kuka oli vaarisi, voin vaikka etsiä hänestä lisätietoja jos tarvitset.
oma osoitteeni on: erkkijar@phpoint.fi

...
07.10 | 21:33

Mielettömän mielenkiintoista, varsinkin kun on kyseessä vaarini ja sukuni juttuja.

...
Tykkäät tästä sivusta