Tervetuloa Lemmenniemeen (posti@Lemmenniemi.fi)
Tervetuloa kotisivullemme

Uutisia!

Visuveden kyläkirjatoimikunta on muodostettu ja sen työskentelyyn osallistuvat: Liisa Hirsmäki, Erkki Järvinen, Ari Kaitajärvi, Erkki Kangaspusu, Arto Kovasin, Jussi Kulla, Marko Mauranen, Arto Petäjä, Heikki Saarinen, Liisa Ylistalo ja Anna Warséll.
Toimikunta on asettanut itselleen tavoitteeksi kerätä kirjalliseen muotoon Visuveden historia 2000-luvulle eli siis 1900-luvun lopulle saakka. Kirja kattaisi postinumeron 34870 piiriin kuuluvat alueet, mm. Visuvesi, Kukonpohja ja Pouru eli aiemmat Visuveden ja Pourun koulupiirit. Kirjan tulee olla valmis vuoden 2018 lopulla tai viimeistään kesällä 2019.

Vaikkakin aineistoa on paljon niin uskomme, että voimme sitä saada lisääkin teiltä jotka Lemmenniemen sivustoa seuraatte. - Omakohtaiset muistelmat, valokuvat, sota-ajan kirjeet ja kortit, ym tarinat joita otamme mielellään vastaan sähköpostin välityksellä, kirjoittaen, skannattuna jne. (alkuperäiset aineistot palautamme jos sellaisia lähetätte postin välityksellä, eli skannaamme ne itse tarvittaessa.)

Erkki Järvinen
Riihikallionkuja 6
34870 VISUVESI

posti@lemmenniemi.fi
erkkijar@phpoint.fi




Tervetuloa kotisivullemme

(Tämä jatko-osa saattaa olla eräänlainen muistio tai luonnos myöhemmin laadittavaa tekstiä varten.)

                                                                                                        Osa II

 

                      Muista keskikylän rakennuksista on vielä muistettava Visuveden Meijeri Saukkolahden rannassa 1896 – vielä käynnissä 1998, josta sitten saatiin suuri osa Nuorisoseuratalon aineita 1920.

 

                      Entisen Härkä-veneen venekoppeli oli tässä saman meijerin kohdalla. Sen sitten huutokaupasta Antti Luutonen vuonna 1877 osti Koittolaan navetaksi ja talliksi, mistä se taas siirrettiin Voittolaan karjapihan nahkurinpuoleiseen reunaan pieneksi lammasnavetaksi ja olkiladoksi ja sieltä taas 1908 sai Aleksi RantaPikku-Murtosaaren asuinrakennusaineet, joka rakennus vielä uusittiin ja uudella lisättiin 1924. Topias Rantapusulla joka kuoli 1909 oli Vähä-Murtosaari vaarinpäiväviljelyksessä. Saaren pohjois-osassa oli heinämaa, pieni lato ja vuohikatos. 

 

                      Äijänniemessa oleva Niemelä on tehty vuonna 1900. Tupa laitettiin myöhemmin. (purjettu 1968). Akkalan pellon reunaan maantien sivuun teetti nahkuri Lähde itselleen rakennuksen Jähdyksen vanhasta meijeristä 1913. Rakennuksen kohdalla oli ennen suuri Pihlajapensas.

 

                      Siirtyessämme kylän pohjoiosan kehitystä seuraamaan, on ensiksi otettava Pusunvaiheet esille. Ison-Pusun, jota jotkut mainitsevat kylän vanhimmaksi taloksi, rakennukset ovat kaikken ensiksi olleet Riihiniemessä, sitten Sianlahden rannalla mykyisten riihten tienoilla, josta Hyyry-Jussi ne siirsi nykyiselle paikalleen. Vanhoissa kartoissa on merkittynä tie, joka vie peltojen poikki Pusulta vanhalle Jarkolle.

                     

                      Hyyry-Jussi tuotti rakennushirret uittaen Virtain Sipilästä, metsästä kaadettuja kuusipuita.Pusun pikku-pytinki, jonka toisesta päästä vuonna 1905-06 tienoilla tehtiin Pusun puinen navetta oli entinen Pusun asuinrakennus ja sijainnut silloin toisessa paikassa. Jonkun tiedon mukaan on Ison-Pusun rakennukset ennen olleet maantien alapuolellakin Antti Järvisestä alaspäin. Siitä Pususta sitten syntyi Rantapusu ja Kangaspusu.

 

                      Erään päätelmän mukaan on Pusu Jarkkoa nuorempi kun Jarkon isäntä kerran oli tullut kirkosta, oli hän nähnyt karhun lehmän kimpussa Pusun suolla arvatenkaan ei Kangaspusua ainakaan silloin vielä ollut, kun karhut näin liki temmelsivät.

 

                      Kangaspusun entinen rakennus  oli ollut talon nykyisten riihten tienoilla. Hosen muistin aikana, hän oli siellä käynytkin. Rantapusun nykyisestä pikku-pytingistä vähän alaspäin maantiellepäin oli ennen ollut   Siltala, jossa ns. Silta-Seppä (Jussi Jaska) asui (kalastaja). Hänet sitten Hyyry-Jussihääti siitä pois ja seppä muutti vuolteen toiselle rannalle rakentamaansa Sillanpää-nimiseen tönöön, jossa hänen jälkeensä asui Kähisevä Janne, Kupula-Jussi, Sopara-Miina ym. Hajoitettiin syksyllä 1916.

 

                     

                            Keskinen-niminen torppa oli ollut Pusun vanhan saunan   tienoilla. Keskis-Jussin akka oli tästä kotoisin. Antti Järvisen asumus Pusun tykönä tehty 1901. Pusunsillan korvalla oli ennen nahkuri Ahlgrenin nahkuriverstas ja asunto, Asumus hajoitettiin ja siirrettiin ns. köyhäänkaupunkiin vuolteen itäpuolelle 1912, missä siitä tuli Itäranta. Vanhalla paikalla ollessa oli asumuksessa pieni turvekattoinen saunakin, jonka katolla kasvoi pientä koivun vesakkoa.


                      Kuvapostikortissa ennenaikaan, oli Pusunvuolteen takana maantien varressa ainoana asumuksena Öyrän-torppa jossain Riemun tienoilla. Sitten kun se hajoitettiin, tehtiin siitä Mannilan rakennus, joka uusittiin 1916.

 

                      Riemun rakennutti Gepplerus 1866, joka asui ensin Alastalossa, vanhasta Ala-Jarkolla kehällä olleesta entisen punaisen rakennuksen kohdalla olleesta keltaisesta rakennuksesta. Liki Riemun rantaa oli Hätälä. Sortell osti Riemun Palanderilta ja muutti Tampereelle 1907.

 

                      Hätälän Santeri teki uuden Kotila-nimiseen asumuksen köyhään kaupunkiin 1911. Samaan aikaan Kotilan naapuri Tammelaisen asuma Kulmala-niminen asumus. Sitten sinne tuli suutari Toivon talo 1924, samana vuonna Kärmesaari ja joku Lampisen talo ehkä.

 

                      Ylä-Jarkon nykyinen päärakennus siirretty nykyisen vanha isännän saatua talon vuolteen länsirannalta, missä se oli ollut pihan järvenpuoleisella sivulla vinkkelissävanha harmaantuneen vuonna 1916 hajoitetun kauan aikaa tyhjänä olleen kaksikerroksisen rakennuksen kanssa. Tässä rakennuksessa oli permannot tavattoman suurista leveistä palkeista ja verraten pienet akkunat.

 

                      Ala-Jarkon rakennus siirretty Viitalaan. Jarkot ovat ennen olleet kruunun tiloja, hakivat itsensä itsenäisiksi 500 ruplalla. Pourun sanotaan oleva entisiä Ylä-Jarkon torppia.

                     

                      Jarkkojen ruotusotilastorpan paikka on nykyisellä ns. Tolpan pellolla, jossainRiihikallion kohdalla.

 

                      Lautala on lohkaistu Tervalasta. Muista kylän asumusten rakennuksista olen muistiin merkinnyt seuraavaa:

 

                      Ylistalon ja Alastalon ruotusotilaan torppa on ollut ennen Murtoniemessä Kaakkosaaren puolella ehkä Kaakkola nimeltään. Liki Kangaspusua oli ennen turhan pieni Turhala- niminen mökki. Se oli ollut enne Karralla varikyökkinä. Turhalan sitten osti Suutari Toivo ja teki siitä asumukseensa Kuusikon mäkeen navetan.

 

                      Turhalan paikalle teki Koski-Manni itselleen uuden isomman rakennuksen, jonka viereen taas 1925 teki toisen.

 

                     

                   Enkkelin eli Haapasaaren rakennuksen teki Enkkeli vuonna 1890. Rakennushirret oli siirretty lautalla Tyrkön kylästä Poukan mäeltä. Sitä ennen oli saaressa ollut kovasti  haapoja ja ennen rakennuksen laittoa oli siellä ollut toistakymmentä isoa haapalehti haasiaa.

 

                      Vuonna 1908 rakensi Lindin-Jussi itselleen asumuksen Pusunharjun kylkeen, asui siinä viisi vuotta ja möi sitten Okkerille.

 

                                                                  A. L.



Tervetuloa kotisivullemme


Kaikki palaute otetaan kiitollisena vastaan; erityisesti jos löytyy vanhoja valokuvia Visuveden kylän toimintoihin liittyen, esimerkiksi Tiilitehtaiden kuvat puuttuvat näiltä sivuilta kokonaanja myös Visuveden meijerin aikaisia valokuvia kaipaisin lisää. - Kiitokset kaikille avustajilleni ja sivuja seuranneille.,

-Erkki Järvinen-


Kirjeitä maaseuduilta

Ruoveden Wisuwedeltä helmikuussa 1884.

 

                      Muistaakseni ei arvoisan Aamulehden palstoilla ole vielä sen syntymisestä saakkanäkynyt mitään kirjettä täältä Wisuwedeltä, waikka kyllä löytyy kynäniekkojakylästämme, siis otan minä ensikertainen pännan käteeni piirtääkseni jonkun rivin Aamulehden palstoille ja alan ensin lainakirjastostamme, joka ei olekkaan mikään huono siihen verraten kuin se on vaan kyläläisten toimesta jo päässyt niin pitkälle, että kirjastosta nyt löytyy 350 hyvin valittua nidosta, joten nuorisolla ja vanhemmillakin on kylässämme helposti saatavana hyvää ja hyödyllistä lukemista.


                     
Ja mitä muuta meidän  kylässämme on? Onpa muhea ”olwitehdas”, waikka muuan Wiipurin mies meille sanoi, ”eipä tuo mikään wapriika ookkaan rykk hän tuo voipi olla.Perustettiinpa menneen vuoden aikana kyläämme höyryllä käywä jauho- ja ryynimylly, waan nyt se ei ole ollut käynnissä moniin aikoihin, ei sanota sen itseänsä hyvin kannattavan Ruowedessämme on niinikään menneen talven aikana perustettu Nuorisoseura, jonka tarkoituksena on istuttaa kuntalaisistamme sivistyksen kallista tawaraa; siihen otetaan    jäseniksi poikia ja naisia, kuin myös nuorempia naineitakin kuntalaisia ja kuuluu jojäsenten luku nousevan lähemma kahtasataa.

 

                      Kaksi seuran johtajaa on täällä meidänkin kulmakunnalla pitänyt parina pyhäehtoona luentoa ja esitelmää seuran tarkoituksesta n. muusta, ja on silloin myös kirjoitettu jäseniä,joita lie mennytkin kylästämme noin neljänkymmenen vaiheille, vaan onpa tämäkin vasta alkava pieni Ruoveden Nuorisoseura jo saanut kokea pilkkaa ynnä muutakin häväistystä, sillä muuksi en tätä voi sanoa, kun olen nimittäin kuullut kuinka on sanonut seuraa ”hihhuli- ja isouskolaisseuraksi” ja moneksi muuksi jota en tahdo mainitakkaan. 

 

                      Puheestani pienempänä olwitehtaasta tuli mieleeni, että useammat tehtaanmiehet ovat    kovasti pilkanneet tätä seuraa, näyttäpä vähän siltä kuin pelkäiswät ei oluensa menewän enää kaupaksi, kun näetten ei seuran jäsenten ole luwallista olwipottujen kanssa seurustella.

                                                                     -Ensikertanen -

                     

                                                             Aamulehti helmikuu 1884


                     


Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Seppo Elfvengrén | Vastaa 13.01.2016 15.59

Tarkoitin kuvasarjaa Pusujuhlista.
Seppo J.

Erkki Järvinen 13.01.2016 18.37

Ilmeisesti olit poistunut ao. sivulta kommentin jättäessäsi, eli siitä sitten johtui etten tiennyt mitä kuvasarjaa kommentoit - tunnistin kyllä sinut.

Seppo Elfvengrén | Vastaa 13.01.2016 09.18

Kiitos Erkki hyvästä kuvasarjasta joka itseltäni kyllä puuttuu. Myös historiatieto oli mielenkiintoista. Terveisin Seppo. J

Erkki Järvinen 13.01.2016 11.20

Kiitos ja Hyvää Uutta Vuotta Seppo, minä vain en saanut selkoa mitä kuvasarjaa tarkoitit?

Seppo Muurinen | Vastaa 13.10.2015 22.32

Tervetuloa Lemmenniemen ; kuvan toteutus/-idea olisi mielenkiintoista tietää "syntyhetki" : Hyvä,värikkäästi valittu kuvaus jossa ripaus taiteellisuutta !

Esko Järvinen | Vastaa 20.05.2015 18.09

Terve Erkki
Oletko katsellut YLE:n elävän arkiston tallennetta laivamatkasta 1945?
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/07/10/suvipaiva-valkkyvilla-vesilla
T Esko

Erkki Järvinen 20.05.2015 19.24

Kyllä tuo tallenne on minulle tuttu ja voin suositella sitä toisillekin lämpimästä.

Sonja Rajala | Vastaa 25.02.2015 17.24

Mainiot sivut! Mukava katsella ja muistella menneitä! :)

Tarja Herranen | Vastaa 05.11.2013 19.37

Hieno on. Kauneinta seutua mitä minä tiedän. Mummuni oli Haaviston Iita ja Pappa Lahja. Äitini Liisa Herranen. Aina vaan kun mahdollista poikkean siellä

Erkki Järvinen 05.11.2013 20.01

Kiitos Tarja, katsoitko jo Variskankaaseen (kuvia)

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

28.11 | 18:37

Sattumalta kävin tänään kirjakaupassa ja silmiini osui "Sandra"-niminen kirja, joka kertoi Ylä-Väärin kylän sisällissodan tapahtumista. Aivan uusi!

...
13.11 | 07:58

Hei, eksyin näille sivuille taas jotain kautta. Vaarini oli ja on edesmennyt Ahto Luutonen, ei tarvitse etsiä hänestä sen enempää tietoa, sitä löytyy onneksi.

...
08.10 | 05:21

Hei Eija-Leena, kerrotko minulle kuka oli vaarisi, voin vaikka etsiä hänestä lisätietoja jos tarvitset.
oma osoitteeni on: erkkijar@phpoint.fi

...
07.10 | 21:33

Mielettömän mielenkiintoista, varsinkin kun on kyseessä vaarini ja sukuni juttuja.

...
Tykkäät tästä sivusta