A. G. Aimo & Kumpp

Aimon Höyrysaha

Aimon sahan asettaja Manu Kuurila työssään 1920 -luvulla.,

 

Kevättalvella - huhtikuussa 1923 valmistui Ruoveden Visuvedelle uusi höyrysaha, jonka omistivat veljekset Aimo. Saha tuli olemaan välittömästi jo parin vuoden ajan toiminnassa olleen Visuveden tiilitehtaan yhteydessä niin että sen koneet käyttivät myöskin tiilitehtaan koneita. (LÄHDE: Ruovesi-Lehti n:o 20, toukokuun 17 pnä 1923)


Tässä jäljennöksiä kopioista jotka liittyvät Aimo Sahan perustamiseen ja toimintaan.

Yhtiösopimus

Me allekirjoittaneet Rakennusmestari  Akseli Aimo, Maanviljelijä Erland Aimo   ja  Talollisen poika  Matti Aimo ja Viljo Aimo   perustamme täten avoimen yhtiön tarkoituksella harjoittaa saha- ja myllyliikettä Ruoveden pitäjän Visuveden kylässä, olemme tästä muuten sopineet seuraavasti:
1) Yhtiön toiminimi on Aimon Höyrysaha A. G. Aimo ja Kumpp. ja kotipaikka Ruoveden pitäjä.

2) Liike aloitetaan heti ja panemme kukin seuraavat pääomat siihen:
 Minä A.G. Aimo Neljäkymmentäviisituhatta (45,000) S.markkaa. Minä Erland Aimo kaksikymmentäviisituhatta (25,000) S.markkaa. Minä Matti Aimo kolmekymmentätuhatta (30,000) S.markkaa ja Minä Viljo Aimo kaksikymmentätuhatta (20,000) S.markkaa.

3) Kukaan meistä ei ole oikeutettu ilman toisten yhtiömiesten suostumusta myymään tai muuten luovuttamaan osuuttaan.

4) Yhtiön hoitaa ja toimintaa koskevat asiat päätämme erimielisyyden sattuessa, kahden yhtiömiehen päätöksellä yhtä vastaan.

5. Mahdollinen liikevoitto jaetaan pääomien suuruuden perusteella ja mahdollinen liiketappio etukädessä myöskin pääomien suuruuden perusteella.

6) Työt jaamme keskenämme siten, että minä A.G. Aimo hoidan etupäässä liikkeen kaupallisen puolen ja minä Matti Aimo sen teknillisen puolen ja minä Viljo Aimo metsätyöt ja lauttauksen.
Näistä toimista saamme kukin yhtiöltä kohtuullisen erikseen sopimamme palkan. Kirjanpito päätetään kalenterivuosittain ja tulee tilinpäätöksen olla valmis viimeistään Maaliskuun 10 päivänä.

Kukin meistä omaa yhden kappaleen tätä yhtiösopimusta.
Ruovedellä, tammikuun 24 pnä 1924.

  Erland Aimo  A. G. Aimo
Matti Aimo

Todistavat:
    N. Partanen
    (nimi epäselvä joten se on tulkinta)

Toisessa säilyneessä kappaleessa on edellä olevien lisäksi myös Viljo Aimon allekirjoitus ja todistajana on K. E. Mutila.


Jäljennös. Ote pöytäkirjasta, joka tehtiin alempana
 mainitussa tarkoituksessa Orivedellä Ruoveden
 kihlakunnan kruununvoudinkonttorissa, lokakuun
 15 päivänä 1927.

Rakennusmestari Aksel Gabriel Aimo, maanviljelijä Erland Aimo, työnjohtaja Ihanne Viljo Toivo Aimo ja talollisenpoika Matti Juha Aleksanteri Aimo, kaikki Ruoveden pitäjästä, ovat tänne lähettämässään, 10 päivä tätä kuuta päivätyssä kirjelmässä ilmoittaneet aikovansa toiminimellä "A i m o n  H ö y r y s a h a, A. G. A i m o & K u m p p." harjoittaa saha- ja myllyliikettä sanotun pitäjän Visuveden kylässä, jossa tarkoituksessa hakemukseen on liitetty asianmukaiset papinkirjat hakijoiden nauttimasta kansalaisluottamuksesta, halliten he kukin tiettävästi itse itseään ja omaisuuttaan.
 Siitä mitä näin on tapahtunut, annetaan hakijoille säädetty todistus tästä pöytäkirjasta kirjoitettavalla otteella. Paikka ja aika edellä mainitut.

 Herman Palmgren.
                                                  Ruoveden kihlak.kruununvoud.konttorin leima

Lunastus ja leimam. : Smk. 15:-. AIMON HÖYRYSAHA, A.G. AIMO & KUMP.

Jäljennöksen oikeaksi todistavat:

                         Alex Salminen
                         Alex Salminen

 

Aimon Höyrysaha täyttänyt 30 vuotta.
(Ruovesi Lehti 2 - N:o 4 - 1954)

Tammikuun 25 päivänä tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta Aimon Höyrysahan perustamispöytäkirjan allekirjoittamisesta. Liikkeen perustajina olivat veljekset rakennusmestari A.G. Aimo, Matti Aimo ja kolmantena liikekumppanina silloinen Aimon talon isäntä, Erland Aimo.

Aimon veljesten sahanperustamispuuhat olivat oikeastaan jatkoa jo aikaisemmin alkaneelle toimeliaisuudelle. Jo vuodesta 1921 alkaen he olivat harjoittaneet tiilen lyöntiä nykyisen sahan paikalla, Matikkalan rannassa. Ensimmäisenä vuonna käytettiin saviraanaa hevosvoimalla, mutta jo vuonna 1922 saatiin käyttövoimaksi höyrykone. Oli kai enteellistä, että tämä höyrykone ostettiin sahalta, Pajulahden ns. Nikkilän sahalta, josta se viimeisillä keleillä jäätä pitkin tuotiin Aimon rantaan vuonna 1922 keväällä. Mukana tuli
vielä kaupan päällisiksi sahan raami. Nikkilän sahan höyrykone löi sitten tiiliä vuoden ajan, mutta keväästä 1923 alkaen se pääsi omalle alalleen jolloin Matikkalan rannassa alettiin Aimon veljesten toimesta harjoittaa rahtisahausta. Alku oli tietenkin hyvinkin vaatimatonta, mutta kun toiminta vakiintui ja kun mahdollisuuksia näytti jo olevan jatkuvaan kiinteäänkin sahaukseen, päätettiin perustaa sahayhtiö A. G. Aimo & Kumppanit. Tämä yhtiösopimus allekirjoitettiin juuri tammikuun 25 päivänä, jota päivää on pidettävä Aimon Höyrysahan perustamispäivänä.
Alkuaikoina sahattiin Aimon Höyrysahalla etupäässä kotimaan markkinoita varten. Vuonna 1926 myytiin jo ensimmäisen kerran ulkomaille, jolloin toimitettiin M. B. Myryn kautta ulos 100 standardin erä. Sahatavaramarkkinat olivat 1920 -luvun lopulla hyvät ja liike menestyi erinomaisesti. Sahaa oli jo pakosta laajennettava. Vuonna 1928 laajennettiin sahalaitos kaksikehäiseksi ja samaan aikaan hankittiin uusi höyrykone ja perustettiin oma sähkölaitos. Särkänsaaren sahalta Tampereelta ostettiin v. 1930 uusi höyrykone, joka vielä nykyäänkin on käytössä.
Aikaisemmin rakennusalalla olleina rakensivat Aimon veljekset sahallensa puuseppäverstaan kuivaamoineen, jossa valmistettiin pääasiassa ovia ja ikkunoita. Niihin aikoihin, 1930 -luvun alkupuolella, oli kuitenkin kaikille tunnettu, vaikea pula-aika, joka erikoisen ankarana painoi Suomen sahateollisuutta. Kriisiaikana väheni Aimonkin sahan tuotanto, mutta kotimaan rakennusteollisuuden aikaansaama höylätavaran kysyntä pääasiassa auttoi pahimpien vaikeuksien yli.
Syksyllä 1933 alkoi Aimon Saha jakaa sähkövirtaa verkostoonsa mikä käsitti noin puolet Visuveden kylästä. Sähköä jaettiin aina vuoteen 1949, jolloin Ruoveden Sähkö aloitti virran jakelun Visuveden kylässä.
Vuonna 1952 tehtiin sahassa huomattava uudistus, jolloin koko saharakennuksen puutyö rakennettiin uudestaan. Samaan aikaan tehtiin erinäisiä parannuksia ja uudistuksia sahan raameihin. Tuotteiden markkinointi on myöskin sikäli muuttunut, että suurin osa sahan tuotannosta myydään nykyisin ulkomaille. Kotimaan markkinoille myydään lisäksi höylätavaraa, ja huomattavia määriä raakaa rakennustarviketta menee alituiseen paikkakunnan tarpeisiin.
  Johtaja A. G. Aimon kuoltua kesällä v. 1950, siirtyi liikkeen johtoon aikaisemmin sahanhoitajana toiminut Matti Aimo, joka edelleenkin on Aimon Höyrysahan toimitusjohtajana. Alkuperäisestä johtokunnasta poistui kuoleman kautta myöskin Erland Aimo. Kohta alkuaikoina oli kuitenkin veljessarjan nuorin, Viljo Aimo, liittynyt osakkaaksi sahaan, ja toimii hän edelleenkin liikkeen hankintapäällikkönä.
30 -vuotisen toimintansa kuluessa on saha muodostunut huomattavaksi työnantajaksi paikkakunnallaan. Työntekijöilleen on yhtiö rakentanut kaikkiaan 10 asuntoa. Pitkäaikaisista, uskollisista työntekijöistä mainittakoon Vihtori Hiljanen, joka yhtiön perustamisesta saakka on ollut sahalla konemestarina ja työskentelee nykyisin puuseppäverstaassa. Rouva Vieno Leppänen on ollut työssä sahalla 18 vuotta.

Aimon sahan lautarha järveltä päin kuvattuna. (Lähde: Jaakko Aimon albumi)
Kahdella raamilla sahataan 1930 -luvulla.,
Aimon sahan puuseppäverstaassa 1930 -luvulla.,
Aimon sahan "Lokki" 1940-50 luvulla (Markku Ylistalon kokoelmat).,
Aimon sahan lämmittäjä / koneenhoitaja Eero Majamäki konehuoneen ovella (hänen työkaverinaan oli Ilmari Tamminen). - Kuvan ottamisajankohta lienee joskus 1940 - 1950 lukujen vaihteessa. Kuvan on lähettänyt Eeron tytär Sinikka ja Anneli on täydentänyt tietoja.
Tässä on sahan työntekijöiden paritalo "Varala" jossa Majamäet asuivat ja toisella puolen Ilmi ja Vihtori Hiljanen. (Kuva on Eero Majamäen tyttären Annelin albumista)
Tässä on näkymä sahalle "Varalan" parvekkeelta kuvattuna. (Tämäkin kuva on Annelin albumista)
Ja tässä sitten näiden kuvien helmi; "kakarat sahalla" myöskin Majamäen tyttärien albumista.

Annelin kertomaa

"Matikkalan vieressä oli talo, jossa asui Kahilan Onni ja Martta, sekä heidän poikansa Matti, Talo oli kaksikerroksinen ja sen alakerrassa oli koko lähiön kellari, jossa säilytettiin juurekset ,marjat ja mehut. Talon nimi oli Kertala..Meidän alapuolella oli myös talo, nimeltään Välilä, jossa asui ensin Lauri ja Aila Salmi perheineen, myöhemmin Valle ja Tekla Nikkola, sekä tyttärensä Leena.  Aimon Saha omisti vielä Lokki nimisen laivan, tai olisko ollut hinaaja, sekä useamman proomun, jossa me lapset leikittiin aina kun ne olivat rannassa kiinnitettyinä."

Välilä jossa Valle ja Tekla Nikkola perheensä kanssa asuivat. - Kuvan lähetti Leena Leppäniemi (Nikkola)
Talvinen kuva sahan rannasta 1950 luvulta, olisiko sunnuntai kun työt eivät ole käynnissä. (Kuva Majamäen tyttärien albumista)
Aimon saha ilmasta.
Aimon saha ilmasta nähtynä.

Asumisesta Varalassa (Sinikka)

Kodissamme, Varalassa oli keittiö ja kamari. Kesällä oli juhlaa kun "kylmä huone" kunnostettiin vierashuoneeksi. Isot ikkunat olivat sahalle ja järvelle påin, ne olivat yksinkertaiset, eikä lämmitystä ollut. Väliovi kamariin tilkittiin sitten syksyllä, ettei kamarin lämpö karannut. Kamarissa kaksi hetekkaa ja isän tekemä pukkisänky, joka sitten purettiin ja kasattiin aamuisin ja iltaisin, Myös ullakko, eli vintti antoi lisähuoneen meille lapslle kesällä. Lämmityksenä kamarissa pönttöuuni ja keittiössä hella,. Vesi haettiin Matikkalan tallista (kun hevosia ei enään ollut) Joskus 50-60 luvun taitteessa isä sai luvan vesijohdon rakentamiseen, ihan käsipelillä. Oli juhlaa kun saatiin kylmä vesi kraanasta.
Sahan asukkailla oli yhteinen sauna rannassa joka lämmitettiin vuoronperään ja jokaisella oli omat saunavuorot. Olipa rannassa yhteinen pesukonekin. Sellainen puinen monisärmäinen vekotin jota kierrettiin kammesta. Olisikohan jollain valokuvaa tallessa? Olihan Aimon sahalla myös paja ja saatiin käydä katsomassa kun rautaa taottiin, Sitä sulanutta pikeä me lapset pidettiin sitten purukumina. Kiellettyähän sinne pajaan oli mennä, mutta...

Foudilan Saha Paavo & Yrjö Foudila

Foudilan Saha Paavo & Yrjö Foudila toiminta alkanut 7.2.1969 ja päättynyt 31.3.1982.,

Vuolleniemen Saha Avoin Yhtiö toiminta alkanut 1.4.1982 ja päättynyt 5.12.2005.,

Kaupparekisterissä 7.2.1969 alkaen ja 4.12.2005 päättyen

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Irma Nahkala | Vastaa 14.05.2017 09.16

Kyllä oli hyvä muistella menneitä aikoja. Kiitos kaikille jotka lähettivät tietoa ja kiitos korjaamalla. Terveisiä Tarhamäen kaikille tytöille. Toivoo Irma.

Marja-Liisa Aimo-Susi | Vastaa 11.08.2016 13.13

Kiitos Aimon sahan kuvista. Muistan hyvin lautatapulit, kun niissä tuli leikittyä usein. Kerran ainakin putosinkin tapulin sisältä järveen.

Kirsti Pekkanen | Vastaa 13.05.2016 15.07

Asuin lapsena Foudilan Pirkon lapsuuskodissa yläkerrassa Myllymäellä ja olin päivähoidossa alakerrassa Pirkon äidillä Miljalla.Paljon muistoja siitä ajasta!

Petäjä Arto | Vastaa 26.04.2016 21.46

Olisko kuvia Aimon höylästä ?

Erkki Järvinen 27.04.2016 14.23

Toistaiseksi ei ole löytynyt höyläämön kuvia,
itsekin niitä olen kaivannut!

Marja-Liisa | Vastaa 28.12.2015 01.08

Mika Hietakangas, mukava oli kuulla kertomasi asia. Valokuvaus on kiehtovaa, minä kuvaan paljon, jo isäni aikanaan valokuvaili ja kehittikin kuviaan.

Marja-Liisa | Vastaa 27.12.2015 19.22

Sinikka, käytkö siskosi Irman tai Annelin luona Virroilla, jossa oletan heidän asuvan? Toivotan teille kaikille mukavaa vuotta 2016..jatkomuisteluin.

Marja-Liisa Aimo-Susi | Vastaa 15.11.2015 17.40

Sinikka ja Anneli kiitos hienoista muistoista lapsuudesta. Muistan että teillä kotona oli aina Lassie-koira. Puutarha kukki kesäisin mitä kauneimmin.

Mika Hietakangas 27.12.2015 20.18

Jotain kait tarttui Vaarin puutarhasta minuunkin.. kun piti vielä puutarhuriksi opiskella.. samoin kameran kanssa vanhoja kartanoita ja puutarhoja kierrellen..

Sinikka Salo 27.12.2015 18.32

Noista kukista tuee mieleen, että niin Anneli kuin mnäkin olemme ihan "höpsöjä" puutarhaihmisiä. Isän innoittamana kokeilemme jos jotakin, aina uutta.

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

16.07 | 23:27

Niin on esiliinat useilla tytöillä mekon suojana. Nostalginen kuva. Salli Kartanolle vietiin keväisin ensimmäiset sinivuokot opettajan kateederille.

...
05.04 | 00:14

Kiitos hienoista sivuista!
Sukuni juuret ovat syvällä Ruovedella, Visuvedellä. Rakas paikka.Vuosi 1918 on paljon ajatuksissani.

Terveisin
Marjatta Pirkkalasta

...
04.04 | 23:59

Anttila,synnyinkotini v46,vanahemmatEmmajaToivoLahtinen.Tunteet nousevat pintaan kun käynkatsomassa ihanaa taloa Visuvedellä.Pieteetillä hyvin säilytetty helmi❤

...
06.02 | 00:50

Samoin Opettajasta Salli Kartanosta on itselläni hyvinkin paljon muistikuvia useista "tapahtumista" 1-2 luokalta,joita tulee muisteltua näin jälkeenkin päin.

...
Tykkäät tästä sivusta