Visuveden Nuorisoseura

Pari esimerkkiä nuorisoseuran kesäjuhlien ohjelmista. Kaikki alkoi jo v 1898 Kaivoksen pellolla. Sitten lienee ollut pitkä tauko - en ole varma? Oman talon valmistuttua v 1921 pidettiin kesäjuhlat , josta esimerkkikuva jonka on lähettänyt Heikki Lammi.
Kesäjuhlia pidettiin aina vuoteen 1967 saakka. Sota vuosina oli juhlissa tauko vv 1942-44. Seuraava esimerkkikuva vuodelta 1957. Siinä nähdään, että tansseja järjestettiin sekä seuran että työväentaloilla. Vuosien myötä kylän oma väki alkoi yhä enemmän osallistua näytelmiin ja esityksiin. Kylässä asuneet ja vierailleet taiteilijat olivat tietenkin ne kantavat voimat, joilla juhlat saivat sisältönsä etenkin alkuvuosina, kertoi Haikki Lammi.
Visuveden Juhlat
Visuveden Juhlat

 

Visuveden Kesäjuhlat

 

Kansallinen perinne

 

Visuveden juhlien perinne ulottuu 1800-luvun loppupuoliskolle, jolloin vietettiin ns. Visukylän kansanjuhlia”. Vuonna 1879 juhlaa vietettiin elokuun 3. päivänä Kaivoksen kentällä tai lantossa puheineen, torvisoittoineen, köydenveto-, ampuma-, soutu- ja juoksukilpailuineen. Kilpailuihin osallistui 80 miestä, jotka ottivat mittaa toisistaan taidoissa ja voimissa.

 

Vuonna 1872 perustettu yksityinen ja vaatimaton lainakirjasto oli ensimmäinen sivistysahjo, jonka ansiosta kylässä virisi kouluharrastus ja suomalaisuushenki. Osaksi kansanhuveilla kootuilla varoilla ryhdyttiin kylään puuhaamaan omaa kansakoulua, joka perustettiin 1891 vastustuksesta huolimatta.

 

Kylässä oleskelleet ruotsinkieliset oikeusvirkamiehet olisivat mielellään nähneet myös kansanhuvien ajavan heidän omia pyrkimyksiään. Vuoden 1880 kansanjuhlat heinäkuun 25. päivänä olivatkin ruotsalaisten järjestämät ja ajoivat heidän ruotsalaistuttamisasiaansa. Ruotsalaisten punakeltainen leijonalippu liehui juhlien aikana korkeimmassa lipputangossa Kaivoksen katolla ja suomalaisten sinivalkoiset pienet liput lepattivat vaatimattomasti eri puolilla juhlakenttää. 

 

Näiden juhlien aikana kyläläiset havaitsivat juhlamenon olevan ”vallankumouksellista” ja silloinen syrjäkylä oli herännyt suomalaisuuden aamuun sekavin tuntein. Ruotsalaisten pyrkimykset saatiin torjutuksi ja kansanhuvien järjestämisestä tuli vähitellen vuotuinen tapa.

 

Kootuilla varoilla toteutettiin myöhemmin alkeisopetuksen aloittaminen. Myöhemmin juhlia pidettiin palokunnan juhlina, joiden tarkoituksena oli hankkia varoja paloruiskun saamiseksi kylään. Juhlia vietettiin vuoronperään Alastalossa, Ylistalossa ja Kaivoksessa, esitettiin näytelmiä ja pidettiin kilpailuja. Ennen varsinaista nuorisoseuratoimintaa pidettiin myös ns. nuorsuomalaisten iltamia.

 

Kun Visuveden Nuorisoseura perustettiin marraskuun 1. päivänä 1919, niin seura otti näiden juhlien perinteen jatkamisen kunnia-asiakseen. Juhlien perinteelliseksi pitoajaksi tuli heinäkuun toinen sunnuntai ja sen jälkeen on juhlia vietetty säännöllisesti joka kesä.

 

Ensimmäiset varsinaiset Visuveden juhlat pidettiin vuonna 1921, kun oma talo oli saatu rakennetuksi. Osa rakennusaineista saatiin puretusta hevoskiertoisesta meijeristä ja talo rakennettiin rakennusmestari A.G. Aimon piirrustusten mukaisesti. Juhlasaatto jatkui katkeamattomana aina vuoteen 1964, jolloin vietettiin 41. juhlia. Jos ulotamme juhlalaskumme vuoteen 1879, niin vuoden 1964 kesäjuhlat olivat järjestyksessään 85:nnet. 

 

 

 

Kesävierasteatterilaiset – Juhlien kulta-aika

 

Matkan varrella on tapahtunut varsin paljon merkittävää teatteri- kulttuuritoimintaa monissa eri muodoissa. Lukematon määrä näytelmiä ja kuvaelmia on esitetty näinä vuosikymmeninä. Vuonna 1930 oli jo esitetty 111 näytelmää ja kokonaismäärä lienee noin 250 esitystä.

 

Näytelmäharrastuksesn pohjan loivat varsinaisesti ”teatterilaiskesävieraat”, jotka ohjasivat ja näyttelivät kesäjuhlissa vuodesta toiseen. Samalla he kouluttivat nuorisoseuralaisista monilukuisen näyttelijäkunnan, joka pystyi myös omin voimin harjoittamaan ja esittämään vaativiakin näytelmiä. 

 

Näyttelijät Elsa ja Kaarlo Aarni aloittivat varsinaisesti ohjaustyön ja saivat myöhemmin seurakseen William Räisäsen, Yrjä Tuomisen, Eine Laineen ja Aino Lohikosken, jotka uupumatta kesästä toiseen harjoittivat kesäjuhlien näytelmät, usein varsinn lyhyessä ajassa, esityskuntoon. Ohjaus oli aina vankkaa työtä ja kertaakaan ei ole sattunut mitään vakavampaa kömmähdystä, joka olisi häirinnyt juhlatunnelmaa. Vain kerran on kylällä sattunut tulipalo katkaissut juhlamenon, jolloin näyttelijätkin joutuivat vaihtamaan roolinsa vesisankoon.

 

Visuveden juhlien maine on ollut tunnettu koko maakunnan pohjoisosassa ja tämän suosion luojina on pidettävä edellä mainittuja näyttelijäohjaajia, sekä viimeisteltyjä näyttelijäsuorituksia. Tämä selittää sen tuhatlukuisen yleisöjoukon, joka on aina ollut seuraamassa juhlien ohjelmaa.

 

Teatterilaiset toivat myös tullessaan mm. ammattilavastajia, Karl Fager, Martti Tuukka ja Jussi Kari ovat lavastaneet monianäytelmiä ja samalla he ovat opettaneet taitojaan seuran omille lavastajille, jotka toimivat myöhemmin itsenäisesti puoliammattilaisina. Heistä mainittakoon koko ajan mukana ollut ja näyttämömestarina toiminut Lauri Ylistalo, jonka käsialaa ovat monien näytelmien rakenteet ja kulissit. Erikoisuuksina mainittakoon ”Nuoren myllärin” myllyrakennelmat ja ”Seitsemän veljeksen” sauna, jonka kiukaasta kihisi aito löyly ja vihdan tuoksu. Amerikkalaiset juhlavieraat pitivät moista pätsiä merkillisenä näyttämövarustuksena.

 

Juhlien paikallisena organisaattorina toimi seuran esimies, opettaja Aarno Koivisto, joka kirjoitti 10. Visuveden juhlien aikoihin vuonna 1930 päiväkirjaansa seuraavanlaisia ajatuksia: ”Visuveden Juhlat alkavat saada yhä suuremman huomion osakseen. Paikkakunnan kesävierastaiteilijoitakin varmaan ilahduttaa, kun he saavat kokoea, että heidän avuliaisuudelleen suuret joukot antavat tunnustuksen, saapumalla vuosi vuodelta runsaslukuisempana juhlaan. Toisaalta he näin voivat tukea kansanvalistustyötä aineellisestikin, puhumattakaan siitä, että seudun juhlan järjestäjät saavat yhteistoiminnasta monta sellaista opastusta ja herätettä, joista on hyötyä ja sielun virkistystä moniksi vuosiksi eteenpäin. Nämä ajatukset sai Aarno Koivisto myöhemmin kokea toteutuneina.

 

 

 

 

Jos tarkastelemme yksityisiä näytelmiä ja yritämme asettaa niitä paremmuusjärjestykseen, olemme vaikean tehtävän edessä. Kaikki esitetyt kappaleet on osattu valita käytettävissä olleiden mahdollissuksien mukaisesti. Aina on ollut ”täydet huoneet”, joskus on tullut täysosuma, josta yleisö on pitänyt erikoisesti, mutta aina on esitetty täysipainoista teatteria. Pysyvimmin lienee nukana olleiden mielessä muutamat seuraavista teatteriesityksistä, joissa myös seuran omat nättelijät ovat niittäneet kauneimmat laakerinsa.

 

Kaarlo Aarnin ohjaama Minna Canthin ”Anna-Liisa” muodostui kesällä 1929 juhlien kokokohdaksi. Tässä näytelmässä esitti silloinen primadonna Eine Laine vakuuttavan näytelmäsuorituksen. Taiteilija Eine Laineen ohjauksista on jäänyt mieliin vaikuttavimpana ohjaustyönä Aleksis Kiven ”Lea”. Samaisen näytelmän ohjaaminen oli ollut Yrjö Tuomisen haaveena, joka kuitenkin jäi häneltä toteutumatta. ”Lea” tuli parrasvaloihin vuonna 1947 ja esitys oli erittäin vaikuttava. Oma näyttelijä Taina Kauttu Leana ja Nestori Sarri onnistuivat täydellisesti. Eine Laine iloitsi iloitsevien kanssa. 

 

Runar Schildtin ”Hirsipuumiehessä” oli kirjailija itse läsnä ja ojensi näyttämän reunalta ottamansa kukan Marialle, Eine Laineelle. Kirjailijan kerrotaan olleen syvästi liikkuttuneen vaikuttavan esityksen johdosta.

 

Omin Voimin

 

Mikko Maijala oli paikallisista näyttelijöistä eturivin hahmoja. Parhaimmillaan hän oli ”Rykmentin murheenkryynin” monnina ja Croninin nätelmässa ”Jumalat hymyilevät”. Hän oli monipuolinen ja voimakkaasti eläytyvä näyttelijä, jonka roolisuoritukset olisivat saaneet hyvän vastaanoton leveimmissäkin parrasvaloissa.

 

Kalle Tervala muistettaneen parhaiten Julius Särkelänä. Näyttelijä Yrjö Tuominen piti Tervalaa parempana Särkelänä kuin hän itse oli ollut. Tervalan kansanomainen olemus soveltui hyvin tähän rooliin.

 

Anna Koivisto totuttiin näkemään varsin usein parrasvaloissa. Hänen mukautumis- ja eläytymiskykynsä oli harvinaisen hyvä, ja siksi hän joutui esittämään hyvinkin keskeisiä osia. Kun hän oli näyttämöllä, tapahtui siellä jotain hauskaa, joka sai yleisön varauksettoman tunnustuksen.

 

Nämä muutamat hajanaisajatukset niistä näyttelijöistä, joiden roolisuorituksista on jotain jäänyt väkevästi katsojan mieleen, eivät ole tarkoitetut toisten unohtamiseksi. Seuran oma näyttelijäjoukko oli monilukuinen. Kaikki he ovat olleet luomassa Visuveden juhlien teatterimainetta, joka tulee säilymään juhlayleisön mielissä. Arvo Väinölä, Riitta YlistaloTuovi Perälä, Matti Myllyaho, Eeva Lammi, Markku Tervala, Selma Kauttu, Mirjam Mikkilä, Manu Viitasalo ja monet, monet muut, ketään unohtamatta ovat olleet tetterintekijöinä.

 

Juhlia on aina vietetty kaksipäiväisinä. Juhlat aloitettiin lauantaisin klo 20 iltamalla, joka päättyi tanssiaisiin. Jatkoa seurasi sunnuntaina klo 13, jolloin pidettiin arpajaiset tai urheilukilpailut kolmiotteluineen. Klo 15 jatkettiin konsertilla ja klo 16 oli päänäytelmän esitys. Juhlailtaman pääosan muodostivat musiikki, juhlapuhe ja näytelmä. Juhla päätettiin noin klo 22 alkaneisiin tanssiaisiin.

 

Sana ja sävel

 

Musiikilla on Visuveden juhlissa ollut korkealaatuiset perinteet. Pianon ääressä ovat istuneet Timo Mikkilä, Liisa Rahola, Pirkko Sola, kapellimestri Einari Halme, rouva Sirkka Koskenala ja monet muut pianistit. Viulusoittoa ovat esittäneet mm. Eino SelinPekka Kari, Heimo Koivisto, Aarno Salmela ja Tuomas Haapanen. Professori Mikkilän johdolla edellämainitut muusikot ovat myös esiintyneet juhlissa triona. Sunnuntai-iltapäivän ohjelmaan on usein liittynyt myös konsertti. Oopperalaulajat Väinö Sola ja Yrjö Ikonen sekä laulajattaret Eine Laine ja Alma Kuula ovat konsertoineet Visuveden juhlissa. Monet muutkin muusikot ja laulutaiteen edustajat ovat antaneet konsertteja juhlaohjelmien puitteissa.

 

Monet nimekkäät puhujat ovat myös esiintyneet juhlissa. Kaukaisin puhujien joukossa on ollut tanskalainen kirjailija Christian Christiansen, joka puhui suomeksi vuonna 1925 järjestetyissä Visuveden juhlissa. Muista puhujista mainittakoon kirjailijat Urho Karhimäki, Eero Alpi, professori Niilo Söyrinki, dosentti Mauno Jokipii, sekä runoilija Heikki Asunta, joka itse esitti kirjoittamansa juhlarunon ”Mykkä silminnäkijä” vuoden 1947 juhlissa. Runossaan hän tulkitsee vuosisatoja vanhan kiven tunnelmia siitä kehityksestä, mitä se on nähnyt tapahtuvan ympärillään kyläkunnassa.

 

Pian upposi ensi siemen
maan muokatun uumeniin.
Pian liepeillä Leijunniemen
jo luokoa kaadettiin.

 

Sadat vuodet vierivät – Sarat
yhä suuremmat avautui.
Yhä vieläkin vilunarat
sadot kylväjä syksyin pui.

 

Kun arvioimme Visuveden juhlien merkitystä kylän ja koko pitäjän kulttuuritoiminnan kannalta, niin voimme todeta, että Visuveden Nuorisoseura on pystynyt luomaan vanhojen kansanjuhlien pohjalta kulttuuriperinteen, joka on ainutlaatuista maaseutu-pitäjässä ja josta on aihetta olla ylpeä.

 

 

Erkki Mauranen

Ruoveden joulu 1966

 

"Hän on Sysmästä" Visuvesi Juhlien näyttämöllä
"Ruma Elsa" 1960 Visuvesi Juhlien näyttämöllä
Yleisöä salin täydeltä

Visuveden juhlien näytelmät

 

 

 

Visuveden juhlien näytelmät. (Saatavissa olleiden tietojen mukaan)

 

1921

 

Hän on Sysmästä

 

Sovinto

 

Kuvaelma: Kyllikin ryöstö

 

1922

 

Tukkijoella

 

Näyttelijät: Elsa Aarni Poro-Pirkko

Walter Tuomi Turkka

Kaarlo Aarni Pietola

William Räisänen Tolari

Lauri Rautala Pölhö-Kustaa

Simo Kaario

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Kesäleskiä

 

Ohjaus: Simo Kaario

 

1923

 

Hirsipuumies

 

Näyttelijät: Yrjö Tuominen Eversti Christoffer Toll

Eine Laine Maria

 

Ulkosaarelaiset

 

Näyttelijät:Kaarlo Aarni

Eine Laine

Yrjö Tuominen

Villiam Räisänen

Lauri Rautala

 

Hiilenpolttajan uni

 

Ohjaus: Hilja Piilonen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toppakahvia

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni

 

 

1924

 

Pastori Jussilainen

 

Näyttelijät: Elsa Aarni

Kaarlo Aarni

William Räisänen

Pekka Niskanen

Karin Sopanen vallesmanska

 

 

Daniel Hjoth, toinen näytös

 

Näyttelijät: Elsa Aarni Katri

William Räisänen Daniel Hjorth

 

Täti Malwiina

 

1925

 

Jääkärin morsian

 

Näyttelijät: Elsa Aarni

Saima Lehmus

Kaarlo Aarni

Lauri Rautala

Onni Veijonen

Eero Leväluoma

 

Seitsemän veljestä, viimeinen näytös

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni

 

Saimaan rannalla

 

 

 

 

 

 

 

 

1926

 

Kuopion takana

 

Näyttelijät: Lempi Kari

Väinö Luutonen

 

Äiti ja kulkuripoika

 

Näyttelijät: Elsa Aarni Äiti

Nestor Sorberg Kulkuripoika

Väinö Luutonen

 

Laululintunen

 

Näyttelijät: Lempi Kari

Väinö Luutonen

 

Maailman paras mamma

 

 

Näyttelijät: Nestor Saxberg Kalle

 

1927

 

Oikea morsian

 

Olenko minä tullut haaremiin

 

Näyttelijät: Salomo Harju

Yrjö Tuominen

Arvi Halmenheimo

Ensio Jouko

 

1928

 

Nuori mylläri

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Näyttelijät: William Räisänen Luukas Filemon Koikale

 

Lavastus: Lauri Ylistalo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seitsemän veljestä, saunakohtaus

 

Näyttelijät: Yrjö Tuominen Juhani

Kaarlo Aarni Timo

William Räisänen Simeoni

Nestor Saxberg Eero

 

1929

 

Anna-Liisa

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni rovasti

Yrjö Tuominen Mikko

Eine Laine Anna-Liisa

Elsa Aarni Husso

Villiam Räisänen Kortesuo

 

 

Kosinta

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Hiiri

 

Näyttelijät: Elsa Aarni

Villiam Räisänen

 

1930

 

Sunnuntai-ilta Vuohenkulman torpassa

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Tuovi Ylistalo Äiti

 

Syntipukki

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni vahtimestari Miettinen

Elsa Aarni rouva Ilola

Yrjö Tuominen pääjohtaja Vaara

 

 

 

 

 

 

 

Åsen kuolema

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Elsa Aarni

 

1931

 

Miehen kylkiluu

 

Ohjaus: Yrjö Tuominen

 

Näyttelijät: Yrjö Tuominen

Kaarlo Aarni

Elsa Aarni

Nuorisoseuran näyttelijät

 

Papin perhe

 

Näyttelijät: Nuorisoseuran näyttelijät

 

Pilven veikko

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

1932

 

Onnellinen Sakari

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Elsa Aarni

Yrjö Tuominen

William Räisänen

Harry Sinijärvi

Eeva Ylistalo

Kalle Tervala

Saimi Kankkunen

 

Laulu tulipunaisesta kukasta, kohtauksia

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Näyttelijät: Elsa Aarni Koskelan emäntä

 

Sudet

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

1934

 

Keittiön puolella

 

Ohjaus: Aino Lohikoski

 

Näyttelijät: Aino Lohikoski

Helvi Järveläinen

Orvo Saarikivi

Nuorisoseuran näyttelijät

 

 

Seitsemän veljeksen saunanäytös

 

Ohjaus: William Räisänen

 

Näyttelijät: Aino Lohikoski Venla

Yrjö Tuominen Juhani

 

Bathseba Saarenmaalla

 

Ohjaus: Yrjö Tuominen

 

Näyttelijät: Aino Lohikoski Rilna

Kalle Tervala

 

1935

 

Kaikenlaisia vieraita

 

Koskenlaskijan morsian

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Näyttelijät: Kalle Tervala Poro-Joope

Anna Koivisto Leski-Leena

Eeva Ylistalo Koskenlakijan morsian

 

Lavastus: Tuukka ja Fager

 

1936

 

Tukkijoella

 

Näyttelijät: Anna Koivisto Maija

Aapeli Pesonen Pietola

Lauri Ylistalo Pölhö-Kustaa

 

 

 

 

 

 

 

Anni Heino Anni

Manu Viitasalo Tolari

Elina Hirsmäki Katri

Kalle Tervala Turkka

Erkki Majakari Huotari

Kalle Jarkko Rättäri

 

Nummisuutarit

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni Esko

Yrjö Tuominen Sepeteus

Anna Koivisto Martta

Aapeli Pesonen Topias

Kalle Tervala Karri

Oiva Raiski Teemu

Anni Heino Kreeta

Eeva Ylistalo Jaana

Lauri Ylistalo Andres

Hemmi Jarkko Mikko Vilkastus

Bruuno Aimo Kristo

Erkki Majakari Jaakko

Elo Kytöniemi Iivari

Manu Viitasalo Sakeri

Reino Järvinen Niko

 

Sota valosta

 

Ohjaus: Yrjö Tuominen

 

Näyttelijät: Yrjö Tuominen Väinämöinen

 

Lavastus: Carl Fager

 

1937

 

Pitkäjärveläiset

 

Näyttelijät: Anna Koivisto Läpikäytävän Henna

Anni Heino Regina Tuomaantytär

Aapeli Pesonen Sikalan isäntä

Selma Kauttu Heikkilän emäntä

Mikko Maijala Martti Mikonpoika

Matti Myllyaho Natukan Juha-poika

Aili Jutila Maria Yrjöntytär

 

 

 

 

 

 

Niskavuoren naiset

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Elsa Aarni Loviisa

Kaarlo Aarni Rovasti

Eeva Ylistalo Ilona Ahlgren

Anni Heino Martta

Kalle Tervala Aarne

Anna Koivisto Telefooni-Sandra

Lauri Ylistalo johtajaopettaja Vainio

Aapeli Pesonen Simolan isäntä

Sauli Perälä Apteekkari

Selma Kauttu Ruustinna

Mikko Maijala Nikkilän isäntä

 

Kullervon kotiinpaluu

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Elsa Aarni Kullervon äiti

 

1938

 

Tapahtui kaukana

 

Vaarallinen ikä

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni insinööri Nestori Joros

Elsa Aarni Aili Honkamaa

 

Lavastus: Carl Fager

 

Kihlaus

 

Ohjaus: Yrjö Tuominen

 

Näyttelijät: Yrjö Tuominen Eenok

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1939

 

Niskavuoren leipä

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Elsa Aarni vanhaemäntä

Kalle Tervala Aarne Niskavuori

Eeva Ylistalo Martta

Anni Heino Ilona

Kaarlo Aarni kunnanlääkäri Warelius

Anna Koivisto telefuuni-Sandra

Aapeli Pesonen Simolan isäntä

Bruuno Aimo tuomari Matti Niskavuori

Hugo Alastalo dosentti Kaarlo Niskavuori

Kaisa Viitasalo Marttilan emäntä

Mikko Maijala muonamies Nieminen

 

1940

 

Pohjalaisia

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni renki Kaapo

Samppa Pirilä Jussi Harri

Kaija Rahola Liisa

Eeva Ylistalo Maija

Jussi Pönkkö Antti Honka

Anna Koivisto Kaisa

Mikko Maijala Salttu

Aapeli Pesonen Harrin isäntä

Kalle Tervala vallesmanni

Lauri Ylistalo kriivari

Anni Heino Hilapielen Heta

Onni Mansikkamäki herastuomari

Väinö Leveelahti siltavouti

Timo Mikkilä Karjanmaan Kyösti

Matti Suvanto Koljolan isäntä

Matti Lampinen Heikki Hanka

Uuno Järvinen vallesmannin renki

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kihlaus

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni Eenokki

Kalle Tervala Aapeli

Lauri Ylistalo Jooseppi

Eeva Ylistalo Herrojen Eeva

 

1941

 

Syntynyt terve tyttö

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni Tuomari Markkunen

 

Mestarin nuuskarasia

 

Ohjaus: Yrjö Tuominen

 

Näyttelijät: Yrjö Tuominen Blom, suutari, vanhapoika

 

1945

 

Prinsessa Ruusunen

 

Särkelä itte

 

Ohjaus: Yrjö Tuominen

 

Näyttelijät: Yrjö Tuominen Julius Särkelä

 

 

1946

 

Pitkäjärveläiset

 

Ohjaujsen tarkistanut: Kaarlo Aarni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1947

 

Rykmentin murheenkryyni

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Jumalat hymyilevät

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Lea

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Näyttelijät: Taina Kauttu Lea

Nestori Sarri

 

1948

 

Älkää surko

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Lyylikki

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

1949

 

Talosta ja torpasta

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Kaikenlaisia vieraita

 

Ohjauksen tarkistanut: Kaarlo Aarni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1950

 

Vuokralautakunta tarkistuksella Lemmenlehdossa

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kaarlo Aarni B. Pöntinen

 

Lavastus: Jussi Kari

 

Tukkijoella

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Nättelijät: Anna Koivisto Maija

Mikko Maijala Tolari

Erkki Kivijärvi Turkka

Helena Kulmala Katri Pietola

Anna Isotalo Anni

Arvo Väinölä Huotari

Tauno Aho Pölhö-Kustaa

Aapeli Pesonen Pietolan isäntä

Kalle Jarkko Rättäri

 

 

 

 

 

 

 

Arvo Lammi nimismies

Maila Mäkitalo karjakko

 

Lavastus: Jussi Kari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1951

 

Kaikkein paras

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Veikko Kujala

Martta Antila

Helena Kujala

Matti Jarkko

 

Pohjalaisia

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Anna Koivisto Kaisa

Mikko Maijala Salttu

Samppa Pirilä Jussi

Kalle Tervala nimismies

Eero Alaluoto kirjuri

Anna Isotalo Maija

Helena Kulmala Liisa

Arvo Väinölä Antti Hanka

Onni Mansikkamäki herastuomari

Arvo Lammi Karjanmaan Kyösti

Aapeli Pesonen Harrin isäntä

 

Sunnuntai ilta Vuohenkalman torpassa

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

1952

 

Suur-Jussilan isännän kompleksi

 

Näyttelijät: Kalle Tervala isäntä

Anna Koivisto emäntä

Anna Isotalo Elli-tytär

Martta Antila Kirsti-palvelijatar

Matti Jarkko naapurin ylioppilas

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valitusaika on ohi

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Näyttelijät: Mikko Maijala Rissas-pappa

Kaisu Korpela Martta rouva

Liisa Janhonen Taru

Aili Alastalo Iisa

Rauha Myllyaho Kahvilan omistajatar

Alli Koivisto opettajatar

Matti Myllyaho opettajattaren mies

Helena Kujala

Paavo Kukkonen

Maire Kivinen

Arvo Väinölä johtokunnan pj.

Jaakko Mäkinen johtokunnan jäsen

 

Veljesten kotiinpaluu Impivaarasta Jukolaan

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

Näyttelijät: Kalle Tervala

Arvo Väinölä

Arvo Lammi

Mikko Maijala

Eero Alaluoto

Matti Suvanto

Matti Jarkko

Selma Kauttu

Anna Koivisto

Helena Kujala

Erkki Kivijärvi nimismies

Väinö Leveelahti lautamies

Heimo Koivisto piki-Mikko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1953

 

Valitusaika on ohi

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Sunnuntai ilta Vuohenkalman torpassa

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

1954

 

Tienhaarassa

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Arvaapas uudelleen

 

Ohjaus: Jussi Hakuli

 

Äiti

 

Ohjaus: Kaarlo Aarni

 

1955

 

Ei ikinä

 

Ohjaus: Pentti Aarni

 

Näyttelijät: Kalle Tervala Anselm Töyry

Heikki Hirsimäki kaupunkilaispoika

Selma Kauttu talon emäntä

Seija Luutonen tytär

Erkki Manner sulhanen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palokunnan juhlat

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Näyttelijät: Matti Myllyaho Severi Urmasto

Matti Jarkko Veikko Nuutti

Arvo Väinölä Erkki Rajakivi

Aino Saksholm Kerttu Rajakivi

Aili Ponsa Anna Bris

Mirjam Mikkilä Hilma Kääpilä

Jussi Lahtinen Torsti Torstila

Jaakko Mäkinen Arvo Hoitonen

Mikko Maijala Paavo Ylä-Peippo

Rauha Myllyaho Vilma Pyyperä

Hellä Rasimaa Seija Luutonen

Lauri Ylistalo Jooseppi Tuoppi

Anna Koivisto Eeva Hiki

 

Puvustus: Kerttu Kari

 

Lavastus: Lauri Ylistalo

 

Kohtaus Daniel Hjorthista

 

Ohjaus: Elsa Saari

 

Näyttelijät: Elsa Aarni

Arvo Saksholm

 

1956

 

Matti ja Maija

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1957

 

Talkootanssit

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

Maila Mäkitalo Marjatta

Juhani Lahtinen Pentti

Aili Ponsa

Kalle Tervala

Anna Koivisto

Riitta Ylistalo

Kalle Jarkko

 

Lavastus: Lauri Ylistalo

 

Yö ja päivä

 

Ohjaus: Elsa Aarni

 

1958

 

Pukkisten pidot

 

Näyttelijät: Anna Koivisto äiti

Matti Myllyaho nahkurimestari Pukkinen

Helena Lahtinen Pukkisen vaimo

Timo Ylistalo kisälli-Risto

Bertta Iivanainen palvelustyttö

Eeva Leveelahti patrunessa

Kalle Tervala

Pirkko Kukkonen

Pirkko Söyrinki

Jussi Lahtinen

Kalle Koivunen

Selma Kauttu

Einari Hirsmäki

Lauri Ylistalo

Aili Ponsa

Väinö Leveelahti

Irene Erkko

Antti Järvinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Neljä naista

 

Ohjaus: Aino Lohikoski

 

Näyttelijät: Maila Mäkitalo Marja Kauria

Jaakko Salminen Hans

Aili Ponsa Agda Timelius

Anna Koivisto Iida

Arvo Väinölä professori

Eeva Lammi professorin rouva

Jussi Mikkilä Ville

Kai Johnsson toimitussihteeri

Jussi Lahtinen Mattilainen

Lauri Ylistalo vahtimestari

Riitta Ylistalo sisäkkö

 

1959

 

Puut kuolevat pystyyn

 

Ohjaus: Eine Laine

 

Näyttelijät: Eeva Lammi isoäiti

Kalle Tervala isoisä

Arvo Väinölä johtaja

Maila Mäkitalo Isabella

Matti Myllyaho hampuusipoika

Irene Erkko sisäkkö

Mirjam Mikkilä taloudenhoitaja

Eva Johansson

Kai Johansson

Markku Tervala

Jussi Mikkilä

Selma Kauttu

 

Lavastus: Lauri Ylistalo

 

Puvusto: Kerttu Kari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1960

 

Rakas Eemeli

 

Ohjaus: Eine Laine

 

Ruma Elsa

 

Ohjaus: Eine Laine

 

Näyttelijät: Riitta Ylistalo Santtu

Mirjam Mikkilä Äiti

Anna Kivijärvi tytär

Irene Erkko tytär

Arvo Väinölä professori

Markku Tervala agronomi

Jussi Lahtinen kuvanveistäjä Oras

Jussi Mikkilä reportteri

Anna Koivisto vanha palvelija

Juhani Perälä Usko Aamunen

 

 

Lavastus: Lauri Ylistalo

 

1961

 

Katupeilin takana

 

Ohjaus: Eine Laine

 

Näyttelijät: Arvo Väinölä kamarineuvos Björcke

Anna Kivijärvi Björcken tytär

Pirkko Söyrinki Björcken tytär

Eeva Lammi Mella

Markku Tervala Jallu

Maila Lahtinen Sonja Brandt

Kyösti Kakko maisteri Härkönen

Jussi Mikkilä Torsten Wikebom

Matti Myllyaho tohtori Heckler

Saara Lempinen ylioppilas Elma Lindgren

Eeva Leveelahti sisäkkö

 

Lavastus: Lauri Ylistalo

 

 

 

 

 

 

 

1962

 

Kadun tasalla

 

Ohjaus: Eine Laine

 

Näyttelijät: Arvo Väinölä raitiovaununkuljettaja

Maila Lahtinen Anni Wiesner

Riitta Ylistalon Helen

Riitta Koskinen Inge

Jussi Mikkilä lääketieteenopiskelija

Jussi Lahtinen putkiseppä

Matti Myllyaho muusikko

Virpi Kari Dan

 

Lavastus: Lauri Ylistalo

 

Kihlaus

 

Näyttelijät: Lea Vallin Herrojen Eeva

 

1963

 

Kun sade tuli

 

Ohjaus: Eine Laine

 

Ulkosaarelaiset

 

Ohjaus: Eine Laine

 

Näyttelijät: Matti Jarkko Saaren keisari

Anna Kivijärvi Ilma

Selma Kauttu

Valto Mäkitalo tullimies

Aili Ponsa tullimiehen vaimo

Juhani Perälä

Eeva Lammi

Antti Salmela Ersson

Esko Rantanen salakuljettaja

Jussi Lahtinen merimies

Marja Lahtinen

Markku Tervala

 

Lavastus: Lauri Ykistalo

 

Puvustus: Kerttu Kari

 

 

 

 

 

1964

 

Onnellinen Sakari

 

Ohjaus: Tauno Söder

 

Näyttelijät: Markku Tervala professori Vartio

Kaarina Mäkinen tytär Elma

Juhani Lahtinen teatterinjohtaja Kukkakelo

Raili Niemelä näyttelijä

Antti Järvinen näyttelijä

Valto Mäkitalo

Jouko Pirilä

Arja Lahtinen

 

Lavastus: Lauri Ylistalo

 

1967

 

Visuveden teatterikesä

 

Lily Piper yllättää

 

Ohjaus: Tauno Söder

 

Näyttelijät: Maila Lahtinen Lily Piper

Markku Tervala poliisitarkastaja

Raili Niemelä

Niilo Järvinen

Matti Jarkko murhamies

Marja Lahtinen

Aino Leveelahti

Reijo Korhonen

 

Lavastus: Erkki Mauranen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1968

 

Visuveden teatterikesä

 

Onnen päivät

 

Ohjaus: Tauno Söder

 

Näyttelijät: Reijo Korhonen Michel Bouilhet

Marja Koivunen Marianne

Helena Niemelä Pernette

Markku Ahonen Oliver Laprade

Sinikka Myllymäki Francine

Veijo Rinkinen Bernard Cassin

 

Lavastus: Erkki Mauranen

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Marja-Liisa Aimo-Susi | Vastaa 17.07.2016 15.37

Kyllä on teatteritoiminta ollut aktiivista. Kyläläiset ovat itse suurimmaksi osaksi näytelleet.... mistä tuollainen kipinä hienoon harrastukseen!

Marja-Liisa Aimo-Susi | Vastaa 10.09.2015 19.20

Ainutlaatuista "yhteen hiileen puhaltamista" saada pieneen maalaiskylään
kesäjuhlat monipuolisine ohjelmineen, näytelmineen. Tämä tapahtuman muistaa aina.

Erkki Järvinen 11.09.2015 08.04

Nämä kommentit - sinun ja kaikkien muidenkin - ovat minulle arvokkaita. - Kuten kaikki muutkin yhteydenotot. - Kiitos!

Marja-Liisa Aimo-Susi | Vastaa 19.06.2015 02.08

Visuveden Nuorisoseuran talolla näytettiin elokuvia. Isäni, Unto Aimo oli suorittanut koneenkäyttäjäkurssin ja näytti elokuvia. Pekka ja Pätkä olivat suosiossa.

kirsti arppola 19.09.2015 01.51

Isä näytti elokuvia vuodesta 1941 vuoteen 1962 ja välillä kävi sotimassa.
Väliajalla hän soitti musiikkia: Luostarin puutarhassa ja Persialaisella torilla.

Pirkkoliisa Tikka | Vastaa 21.11.2013 12.05

Isoisä Arvo Raholan valtaisa työpanos Visuveden juhlille on jäänyt sekä julisteista että tuosta kirjoituksesta pois. Runot, laulut, kuorot, yhtyeet, säestykset.

Erkki Järvinen 21.11.2013 13.14

Voisit Pirkkoliisa kuitenkin "raapaista pintaa" ja laatia aiheesta kirjoituksen; sinulla on minun osoitteeni laita tulemaan valokuvia myös, julkaisen kyllä

Pirkkoliisa Tikka 21.11.2013 12.44

Kyllä kyllä! Tiedän vain nuo mainitsemani asiat, mutta niiden tarkempi luettelointi on liian iso kakku.

Erkki Järvinen 21.11.2013 12.38

Mielelläni lisään sivuille tietoja sitä mukaa kun niitä minulle kerrotaan, tiedät sen Pirkkoliisa kyllä

Sinikka Salo | Vastaa 14.11.2013 15.56

"Penskana" sain lausua runonkin Visuvesi juhlissa. Kiistellyt korkokengät jalassa, isän ostamat. Äidin mielestä rippikoulu olisi pitänyt käydä ensin.

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

09.11 | 15:15

Fredrik Bähr oli taasen Östermyran tanskalaisen tynnyrimestarin Nikolai Bährin veljenpoika. Eli piiri pieni pyöri.

...
09.11 | 15:11

Marie Louise Gelander oli Kaarlo Gelanderin sisko. Heidän serkkunsa oli Östermyra Ölbryggerin perustaja Gustaf August Wasastjerna.

...
24.08 | 21:48

Tervehdys ja kiitokset Visuvesi-pläjäyksestä! Istun oikealle viimeisenä Anja Valasjoen vieressä. Takana myös Liisa Koivunen. Muistan nimeltä monta muutakin.

...
23.08 | 05:41

Näsijärwi toimi hinaajana Muroleen alapuolella n. 10 vuoden ajan 1800-luvun lopulla. Sivustollamme ovat vain Visuveden vesillä seilanneet laivat.

...
Tykkäät tästä sivusta