Pirkkalalaistarina

Visuveden talon perustamisesta

 

Vanha Pirkkalaistarina Visuveden

talon perustamisesta.

 

 

                      Paikannimitarinat ovat yleensä ytimekkään lyhyitä, välistä vain muutaman lauseen mittaisia pikkuselostuksia, kansankäsityksiä nimen merkityksestä. Ne ovat niin sanottuja kansanjohdannaisia, kansanetmologioita. Tällainen on Visuveden talon perustamistarinakin, jonka professori Väinö Voionmaa vainaa ensimmäisenä v. 1895 julkaisi Kyläkirjaston Kuvalehdessä Pirkkalanpohja-nimisessä, näitten seutujen asutustarinoita ja historiaa käsittelevässä kirjoituksessaan.

                     

                      Mainiten aluksi kuinka melkein kaikki tarinain uudisviljelijät ovat tulleet alavesiltä Pirkkalan puolelta hän jatkaa: Eräällä muuttokunnalla kuuluu muuan toinen tarina  - oli kukkokin ollut veneessä. Maalle laskettua hyppäsi kukko ensin rannalle, siitä puuhun ja siellä laulamaan. Miehet sanoivat: ”Tähän talo tulkoon, koska kukko laulaa”, ja rupesivat kohta rakentamaan Visuveden taloa.

 

                      Näin kertoo tarina. Mutta tiesipä hänestä, liekö todellisuudessa siihen aikaan, 1500-luvun puolivälin maissa siipikarjanhoito ollut jo niin yleistä, että uutisasukkaittenkin veneistä kukot olisivat olleet ensimmäisinä maihin lentää pyrähtämässä. - Tokkopa vain. Tässä tarinassa ei tietenkään varsinaisesti ole tahdottukaan tuoda esiin mitään siipikarjanhoidon puolta, vaikka tiettävästikin jo silloin kanoja ja kukkoja pidettiin, ainakin jonkin verran, sillä kuuluivathan ne sydän-Hämeessä sen aikuisten savupirttien vakinaisiin talon asukkaisiin ihmisten kera. Ja kukot toimittivat sen aikaista aamuherättäjän virkaa, kuten vanhaa aikaa kuvaavassa sananparressakin sanotaan: ”Otava oli kellona ja kukon virret viisarina”. Näin ollen kukolla tässä tarinassa kuten aapiskukollakin Aapisen kannessa tahdotaan kuvainnollisesti kuvata jotain alkamisen osasta tai ensimmäistä, siis ensimmäisiä vakituisia asukkaita, asutuksen alkajia paikkakunnalla.

 

                      Mutta edellisen lisäksi vielä ja vieläpä pääasiallisimmin on koko kukkojutulla tässä tahdottu johdattaa mielliin uudisasukkaitten onistumisen ja menestymisen toive uusiin olinpaikkoihin asetuttaessa. Ja tämän onnen ja menestymisen saavuttamiseksi oli matkassa mukana ollut kukko tärkeä tekijä, sillä sen avulla tehtiin taika yllä kerrotun tarinan tavalla.

 

                      Tapa, joka on ollut tunnettu vanhoilla muinaisajan kansoilla, kreikkalaisillakin. Eräässä teoksessaan professori Matti Haavio kertoo näet muinaisten kreikkalaisten uskomuksen siitä, kuinka se henkilö, joka ensimmäisenä astuu paikalle, johon lasketaan rakennuksen perustus, kuolee vuoden kuluessa.

 

 

 

 

                      Siksi annettiin jonkin pienen eläimen, esimerkiksi juuri kukon mennä edellä, jotta onnettomuus kohtaisi eläintä ja ihminen säästyisi. Tällä tavalla taikoivat nämä muistitiedon mukaan Vesilahdelta kotoisin olleet kalastajat Visuveden taloa perustamaan tullessaan. Ja näköjään heillä olikin itse maihin astuessaan ja toimeen tarttuessaan onni mukanaan, kuten eräässä kuulemastani tämän tarinan toisinnasta selviää.

 

                      Siinä kerrotaan nimittäin, että maihin lennettyään kukko kiekui kuusi kertaa ja sen mukaan syntyi talon perustajapariskunnalle kuusi perillistä. Ja voipa sanoa, että alkanut menestys on jatkunut aina tähän päivään saakka, sillä yhä vielä on talo, ainakin toinen puoli siitä, Visuveden Alastalo, saman alkuperäisen suvun hallussa.

 

                      Mutta vaikka tämä kerrottu onkin näin suppea, olen ollut huomaavinani siihen sisällytetyn vielä lisäksi selityksen Visuvesi-nimelle. Aikoinaan kirjoitti tunnettu suomalainen kansanrunouiden, laulujen ja tarinain keräilijä, Savossa syntynyt Kaarlo Akseli Gottlund, erään muistiinmerkitsemänsä Paavo Korhosen häälaulun päällekirjoitukseksi savolaisittain ”Hiävisu”, toisin sanoen Hääviisu eli Hääveisu.

   Nähtävästikin Gottlundin kotikielenään viljelemä ruotsinkieli oli aiheuttanut hänen käyttämään veisu-sanan asemesta ruotsin pitkä-ääntiöisestä visa-sanasta muotoilemaansa visu-sanaa, vai olisiko tuo jonkinlainen murresana Savossa.

 

                      Tämä samalainen käsitys visu-sanan merkityksestä on nähtävästikin ollut Visuveden perustamistarinan sommittelijallakin. Ja sen mukaan olisivat talon perustajat saaneet kukon laulun, veisun (”Kukko virret veisaa”) mukaan rakennettavalle talolle heti  ensi tapahtumasta sopivan Visuveden, toisin sanoen Veisuveden nimen.

 

                      Mutta, sadut ovat satuja, tarinat tarinoita,. Eikä tällä uudistalolla sitä rakennettaessa, eikä vielä alkuvuosikymmeninäkään ollut kumpaakaan oletettua nimeä, vaan talon virallisena nimenä 1600-luvun alulle asti oli Lemmenniemi eli Leijunniemi, joka nimitys vieläkin muistetaan. - Itse Ruotsin kuningas Kaarle IX läänittäessään 1610 silloisia tämän tienoon tiloja Kangasalan Vääksyn kartanon Hannu Boijelle ja nähtyään taloluettelon huomauttaa ettei Visuvettä ole mainittu maakirjassa, vaikka sen niminen talo oli papereihin merkitty.

                     

                      Edellä siis eräs visu-sanan monista selitysyrityksistä, vaikkakin suomenkielen tutkijat heidän mielipidettään tiedusteltaessa, ovat sanoneet sen selityksen  heidän puoleltaan jäävän vielä pitkäksi aikaa avoimeksi kerättynä olevien, sen aiheisten ja -alkuisten paikannimien niukkuuden takia.

 

                                                                 Ahto Luutonen

                                                             Ruovesi-Lehti 44/1956

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Erkki Järvinen | Vastaa 22.04.2017 12.44

Visuvesi (Lemmenniemi) josta
sitten muodostui Alastalo
ja Ylistalo (nykyisen koulun alueelle)

Vastaus viipyi kun olin Tartossa.

Tytti Majanen | Vastaa 16.04.2017 22.35

Missähän se Visuveden talo alunperin sijaitsi? Onko se ollut Ylistalon tai Alastalon paikkeilla myös?

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

24.08 | 21:48

Tervehdys ja kiitokset Visuvesi-pläjäyksestä! Istun oikealle viimeisenä Anja Valasjoen vieressä. Takana myös Liisa Koivunen. Muistan nimeltä monta muutakin.

...
23.08 | 05:41

Näsijärwi toimi hinaajana Muroleen alapuolella n. 10 vuoden ajan 1800-luvun lopulla. Sivustollamme ovat vain Visuveden vesillä seilanneet laivat.

...
16.08 | 13:07

Laivan moottori siirrettiin siis tuohon Näsijärvi alukseen. Laivan runko upotettiin Näsijärven rantaan. Ja on sielä vieläkin. Jäämässä tosin nyt täyttömaan alle

...
16.08 | 13:00

Listoiltanne puuttu Näsijärwi niminen puurunkoinen hinaaja. Se oli kai Tampere laivan sisar alus. Toimi puun uitossa 10 vuotta kunnes Näsijärvi korvasi sen.

...
Tykkäät tästä sivusta