Koivula

 

Koivula

 

Jussilan talossa J.W Alanderin kauppaa vuonna 1874 hoitanut Kalle Mäkinen (joissakin asiakirjoissa sukunimenä Moskari), vuokrasi Tertteen-tilan Kaapo Kaaponpoika Kaivokselta 3. päivänä marraskuuta 1874 tarkoituksenaan rakentaa palstalle liikehuoneisto. Syystä tai toisesta tuo hanke ei koskaan toteutunut.

Maakauppias Julius Werner Lagerström rakennutti tontille Koivula-nimisen kauppakartanon vuonna 1881 Raiskin tilalta siirretystä rakennuksesta. Tontin vuokraoikeus siirtyi Lageströmin nimiin syyskuun 16. päivä 1882 tehdyllä kauppakirjalla.

 

Lagerström piti kauppaa Koivulassa Juha Ollin Kososen kanssa vuoden 1882 syksyyn saakka.

 

Lagerström myi Koivulan tamperelaiselle kauppias Gustav Fredrik Ahlgrenille lokakuun 19.päivänä vuonna 1882 3000 markan kauppahinnalla vuokraoikeuksineen.

 

Tampere-laivan kapteeni Matts Helin osti Koivulan tilan vuokraoikeuksineen G.F.Ahlgrenin kuolinpesältä 17.7.1885. Kauppahinta oli 1000 markkaa.

 

Helin puolestaan myi Koivulan kauppias Antti Luutoselle 16. päivänä lokakuuta 1887 1000 markan kauppasummalla. Luutonen perheineen muutti Koittolan vuokratiloista Koivulaan 13.12. vuonna 1889.

 

Luutosen vaimo Elsa aloitti samana vuonna Koivulassa tarjoilun ruokavieraille. Ensimmäiset ruokavieraat olivat taidemaalarit Axel Gallen ja Emil Wikström.

Luutosten muutettua Voittolaan vuonna 1894 perusti hän Koivulaan täysihoitolan kesävieraille vuonna 1895.

 

Kesä-Pensionaatti

”Koivulan" pensionaatissa Visuvedellä on vielä tilaisuutta saada täysihoitoa 4 a, 5 hengelle (ei perheille, jossa on lapsia). Paikka on tavattoman luonnonihanalla, kahden Näsijärven reittiin kuuluvan suuremman selän yhtymäkohdalla. Havupuita kasvava harju läheisyydessä.Hyvä kalavesi. Hinta yksinkertaisesta mutta ravitsevasta ruoasta palveluksineen ja huoneineen 50 mk kuussa. Höyrylaiva Tampereelta joka arkipäivä klo 9 e. pp. Lähemmin ”Tammerfors" lehden konttoorissa, osotteella Tampere. (T:fors).

 

Uusi Suometar 06.06.1895

 

Koivulan rantasaunan Luutonen teetätti Reipakan entisestä saunasta. Kauppahinta oli 15 mk.

Koivulan rannassa ollut kota oli rakennettu Luutosen vuonna 1891 ostamasta Akkalan-Liisan tuvasta. Kota tuhoutui tulipalossa 1894.

 

 

 

Koivulan tontin omistus siirtyi Visuveden Oluttehtaan Osakeyhtiölle sen ostettua Kaivoksen tilan 1897.

 

Antti Luutosen perikunta myi Koivulan keväällä 1919 Ida Valtasaarelle 10 000 markan kauppahinnalla, jolta se siirtyi hänen pojalleen liikemies E.J. Valtaselle.

 

Elis Lahtinen, joka oli saanut haltuunsa Kaivoksen-tilan Oluttehtaan omaisuuden jaossa vuonna 1923, osti Koivulan-palstan vuokraoikeudet itselleen 1926. Kauppaan sisältyi myös omistusoikeus tontille pystytettyihin rakennuksiin. Lahtinen puratti Koivulan ja rakennutti siitä Melumäki-nimisen kiinteistön työväelleen tarkoitetuksi asunnoksi tien toisella puolella olevalle Ryin-harjulle.

 

Lahtisen rakennuttama Koivulan uusi päärakennus valmistui 1936. Rakennusmiehinä toimivat Edvin Sahi, Eero Sulonen, E.A. ja Lauri Järvinen, sekä Paavo Kauppila.

 

Vanha Koivula Visuvedellä vuonna 1903 (Pekka Luutosen kokoelmat), tässä rakennuksessa Julius Lagerström aloitti kauppapuodin pidon.
Koivula maantien varrella vuonna 1912 (Pekka Luutosen kokoelmat)
Tämä Koivulan kuva on myös vuodelta 1912 (Pekka Luutosen kokoelmat)
Koivula vuode3n 1912 kuvassa (Pekka Luutosen kokoelmat)

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

24.08 | 21:48

Tervehdys ja kiitokset Visuvesi-pläjäyksestä! Istun oikealle viimeisenä Anja Valasjoen vieressä. Takana myös Liisa Koivunen. Muistan nimeltä monta muutakin.

...
23.08 | 05:41

Näsijärwi toimi hinaajana Muroleen alapuolella n. 10 vuoden ajan 1800-luvun lopulla. Sivustollamme ovat vain Visuveden vesillä seilanneet laivat.

...
16.08 | 13:07

Laivan moottori siirrettiin siis tuohon Näsijärvi alukseen. Laivan runko upotettiin Näsijärven rantaan. Ja on sielä vieläkin. Jäämässä tosin nyt täyttömaan alle

...
16.08 | 13:00

Listoiltanne puuttu Näsijärwi niminen puurunkoinen hinaaja. Se oli kai Tampere laivan sisar alus. Toimi puun uitossa 10 vuotta kunnes Näsijärvi korvasi sen.

...
Tykkäät tästä sivusta