Miltä Visuvesi näytti 50 - 60 vuotta sitten

(Tämä Ahto Luutosen kuvaus on laadittu ilmeisesti 20.9.1917. Se käsittelee aikaa noin suunnilleen 1860 - 1870.)

 

Miltä Visuvesi näytti 50-60 vuotta sitten

  Osa I

 

                   Monille, varsinkin syntyperäisille kotikylämme varsinaisille asukkaille lienee mielenkiintoista tutustua Visuveteen viitisenkymmentä vuotta sitten. Vajavaisen kuvaukseni olen kyhännyt niitten muistiinpanojeni mukaan, mitkä silloin tällöin olentehnyt ilman varsinaista järjestettyä muistiinpano keräily suunnitelmaa tästä asiasta.

 

 

                      Lähteäksemme kirkolta tullen matkaan, esimerkiksi Mustajärvellä Vierikon torpankohdalla maantieltä katsoen, tapaamme sen siinä metsättömän punottavan kanerva-aukeaman laidassa, harmaine mataline torpan rakennuksineen, aittoineen, riihineen, pienine perunamaineen ja peltotilkkuineen. Kerrassaan yksinäisen metsätorpan tyyppi, jota ei häiritse muut kuin maantiellä sunnuntaisin useampilukuisena liikkuvat Niemikylän puoleiset kirkossakävijät.

 

                      Pari kertaa viikossa ohi vierivät Vaasan-Hämeenlinnan välisen kuriiripostin rattaitten rapina ja tilapäisten kirkolla kävijäin ja reissumiesten kulkusten kilkutus.

 

 

                      Annamme kiitää katseemme yli matalain rakennusten ja metsän latvain kauemmaksikin siihen missä korkealla korven keskellä siintää pienen kaukaisen Risujärven tummat vesipinnat. Mutta meidän matkammehan on Niemikylään pohjoiseen.

 

 

                      Tiellä kulkiesasamme jää oikealle kädelle Kanervan torppaan vievä tie. Nousemme pienelle mäennyppylälle, vasemmalla metsä-aukean takananäemme maantiellä pohjalaisen körttiläisen Nikulaisen siihen metsä-aukeaman laitaan veistämän torpan.

 

 

          Juhlallisen komeana nousee metsä satavuotisine petäjineen ja harmaine kuorettomine kempuraoksaisine runkoineen, runkoin välistä siellä täällä sylen korkuisten petäjän kantojen muistuttaessa kovia lumitalvia ja  puutavaran halpuutta.

 

 

                     Siinä tienpuolessa vasemmalla kädellä lojuu yksi metsän pirunmoinen petäjä, kaadettuna, poikkisahattuna, karsittuna, jota mastonajajat paljon lumen tähden saaneet kauemmas liikkumaan. Siinä sen lahon rungon jätteet vielä tänä päivänäkin näemme. Oikealle on jäänyt Kulmalan kerkkatie. Tie kulkee jotenkin tasaisena Huikankaalla. Vasta Valteelle Niemikylästä päin vievän tienhaarassa tieltä nousemme pienelle mäen nyppylälle, Satulakiven mäen päälle, missä oikealla kädellä ojassa näemme ns. Satulakiven.

 
"Oikealle on jäänyt Kulmalan kerkkatie" (kuva: Marko Mauranen 2.5.2014)

   

                      Lieneekö nimi johtunut kiven muodosta tai muutamien kertomasta jostain kiveen liittyvästä satulatarinasta. Tämä mäki myös oli entisaikaisten visuvesiläisten maantien hiekotusrajana Mustajärveen päin kun työt tehtiin hyvässä sovussa yhteisesti. Ja vielä nytkin talvisin lumiauraa, jonka siinä ojassa kyljellään näkee ohi ajaessaan, vedetään     kylästämme siihen saakka.

 

 

                      Täällä aukee Niemikylän metsämaitten rajalinjatkin aivan suorina metsähalkeamine. Punaiset kilometritolpat osoittavat yhä lyhenevää matkaamme Visukylään. Maantie rupeaa käymään aina pienemmäksi. Olemme tähän saakka kulkeneet leveäselkäisenharjun tasaista päällystää ja nyt alamme laskeutua sen sivulle, vaikkeikaan tätä tiellä kulkiessaan huomaa, paitsi sitten vasta kun vähän etäämpänä näemme kanervaakasvavan petäjikköharjun selväpiirteisempänä kohoavan oikealla kädellämme. Näillä tienoin saamme jo sanoa olevamme varsinaisesti Niemikylän alueella.

 

 

                      Vasemmalle sivuutamme metsään laitetut lankun sahaajien hirsipukit siinä nevan laidassa. Oikealle vilahtaa Huiskan kirkkotie. Mutta vieläkään ei kylää näy. Viimein Pääkön poikkiharjun kohdalla, tie vähän kohoaa ja kauniisti sitten taas tasaisena kaareilee Huiskan tienhaaran tuolle puolen Tervahaudan mäkeen saakka.

 

 

                     

"Oikealle vilahtaa Huiskan kirkkotie" (kuva: Marko Mauranen 2.5.2014)
Viimein Pääkön poikkiharjun kohdalla tie vähän kohoaa ja kauniisti sitten taas tasaisena kaareilee Huiskan tienhaaran tuolle puolen Tervahaudan mäkeen saakka. Kuvassa nk. vanhaa Kulon suoraa​
Huiskan kirkkotie nousee Pääkön harjulle (Kuva: Marko Mauranen 2.5.2014)
Pääkönharjulta Huiskan kirkkotie laskee kohti Huiskaa (Kuva Marko Mauranen 2.5.2014)

Harjun kupeesta hämmöttää pohjalaisten tervanpolttajien tervahauta tervaskasoineen ja tynnyreineen. Siinähän sitä hyvää tervaspetäjikköä on pitemmältäkin. Vasemmalla Lamminahteelta laskiessamme näemme aikanaan  huonokasvuisen Tervasraiskion mettän hyvin raiskattuna. Tervateollisuus on täälläkin Raiskion talon mailla ollut kukoistavana.

 

 

                     

kuva Pajuskylän tien vierssä olevasta tervahaudasta josta on ilmeisesti tieleikkausta kaivettaessa tuhoutunut tervan keräyskuoppa. Tämä oli Kaivoksen tervahauta. (Aimo Kuivamäki)
"Vasemmalta Lamminahteelta laskiessamme ....." Vanha tie Lamminahteen mäeltä joka laskee kohti Raiskin tienhaaraa.

Emme enää kerkiä lepäilemään, vaan kiirehdimme kulkuamme Akkainmännikön ohi ja sieltäpä vasemmalta jo aukeaa kohtisuorana tie taloon. Siellä näkyy Raiskion talon harmaat rakennukset viirisalkoineen, kaivovipuineen, portteineen,peltoineen ja talon takana näkyy Lammin sinervä pinta ruohikkorantoineen. Tie kääntyy hieman oikealle taasen vankkaan petäjikköön, kohta laskeakseen loivaa pientä mäkeä hyllyvän rahkasuon Ison-suon sivulla jyrkkärinteisen Kannanharjun reunustaissa tietä oikealla puolen harmaitten vetelään suohon kallistuvien käsipuitten vasemmalta.

 

 

                      Suon sivulta taas tasaselle maalle päästyämme kilometripaalun sivuutettuamme tulee näkyviin Uuden-Kauppilan pikkutorpan rakennus, jonka lähimpänä naapurina on Kauppilan torpan harmaa rakennusryhmä oikealla kädellä. Jo näkyy edessäpäin komeat Kaivoksenkin talon rakennukset monine akkunoineen.

 

 

                      Laskemme Kaivosharjun mäen alas. Oikealla tiestä kääntyy katseemme jykevään petäjän tyveen. vasemmalla taloon kääntyvän koivutanhuan päässä huomaammemajatalon pylväät hevosen kuvineen ja kilometri määrineen eri suunnille. Olemme siis kylän majatalossa ja niin uhkea talo kyllä kykeneekin matkustavaisia vastaanottamaan ja kyyditsemään.

 

 

                      Tanhuan yläpäästä pääsemme suoraa vanhemman harmaantuneen asuinrakennuksen läpi käytävän porstuan kautta talon avaraan jykeväpalkkiseen pirttiin jos levätä haluamme. Talo on siinä tiheänä rakennusryhmänä, niin väenpiha kuin karjapihakin rakennusten ympäröimänä. Karjapihasta tulevan tien varressa kolme aittaa rinnakkain maantien vieressä, riihet vähän muista erillään. Siinä aittain alla Kaivoksen kentällä on kesäisin Kansanhuvien juhlapaikka.

 

 

                      Pellon perältä jo kimaltelee Visuselän lahden, Kaivoslahden pinta. Heti vähän matkaa talosta tultuamme on vasemmalla koivujen vierellä pieni Tertteen torppa aittansa ohella. Kuusia kasvava Kaivosharju maantien oikealla puolen, kohta madaltuen kapeaksi Visuselän ja Tarjanteen väliseksi yhä vanhan kuusikon peittämäksi Kaivoskannaksi.

 

 

                     

                      Maantien molemminpuolin siinä kannaksen kapeimmalla kohdalla näkyy maassa maatuneitten puitten pinnat, joita pitkin veneet hinataan toiselle ja toiselle puolen kannaksen. Poikkeamme tieltä kurkistamaan Tarjanteen puoleiseen rantaan mitä sieltä näkyy. Suoraan edessä Äijäinniemen rannassa on vanha nuottakoppeli miltei veden päällä kivijalallaan. Samoin toinen matalampi koppeli syrjemmällä niemen sivulla.

 

                      Nuottakoppelia näkyy siellä järven rannalla useampikin. Kaivoksen koppeli on Vallinniemen nenässä, Reipakaisen niityn Vasun pellon alla Seiväskallion puolella, siinä aivan järven rantaan rakennetun riihen vierellä. Kannan Kala-Matin asumuksen monine pikkuaittoineen, navetoineen, latoineen, näemme taas Kannanlahden perässä, kun taas vastakkaisella Saukkolahden puolella näkyy Niemikylän kahden päätalon,Visuveden talojen rakennukset mäen päällä.

 

 

                      Nousemme takaisin maantielle.Tiheän jykeväkasvuisen kuusikon ja petäjikön takia talot ja rakennukset hävisivät näkyvistämme. Kuljemme Akkalan kangasta. Kohta tulee näkyviin Lindin Matin pikkuinen pirtti sieltä männikön keskeltä. Tästä vähän matkaa oikealla heti tien viereen on laitettu pieni holli hevosia varten. Parisensataa metriä eteenpäin tästä kuljettuamme, näemme vasemmalla maantien suuntaan rakennetun Jussilan harmaan rakennuksen jotenkin nykyistä Anttilaa vastapäätä ja heti tämän lähettyvillä itse Akkalan pikkupirtti aidaksista tehtyine listeporstuoineen ja korkeine kynnyksineen, poikkipäin maantiehen päin, siinä missä tie kääntyy Ylistalon pihaan.

 

 

                      Tie kääntyy Karjanmäen päällä Variskankaaseen siinä missä nytkin ja jos poikkeamme vähän sinnekin päin kurkistamaan, on heti nykyisen Ylistalon sikolätin     kohdalla vasemmalla tiestä jykevähirsinen Reipakka. Mutta siitä eteenpäin Kangaspusulle saakka paljasta petäjikköä, jollemme ota lukuun Eljanderin Manun juuri kehällä olevaa pirttiä.

 

 

                      Karjanmäen päältä näemme kylän molemmat päätalot rinnakkain molemmin puolin maantietä. Mäen alla nykyisen meijerirakennuksen kohdalla on pitkä Härkä-veneen koppeli koristeellisin käsipuin reunustettuna. Karjanmäkeä alas laskeissamme onoikealla kädellä aivan tien varressa pikkuinen Ala-Matin eli Jääkeri-Matin harmaa mökki, mökin navetta ja muut aitat ja ladot on tien vasemmalla puolen.

 

 

                      Aivan mäen alle päästyämme, näemme vasemmalla puolen laakson pohjassa Ylistalon saunan. Mäen mukaan viettävän kaalimaan takana perä perää taas talon piikain aitan ja siitä vähän ylempänä emännän aitan.

 

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

24.08 | 21:48

Tervehdys ja kiitokset Visuvesi-pläjäyksestä! Istun oikealle viimeisenä Anja Valasjoen vieressä. Takana myös Liisa Koivunen. Muistan nimeltä monta muutakin.

...
23.08 | 05:41

Näsijärwi toimi hinaajana Muroleen alapuolella n. 10 vuoden ajan 1800-luvun lopulla. Sivustollamme ovat vain Visuveden vesillä seilanneet laivat.

...
16.08 | 13:07

Laivan moottori siirrettiin siis tuohon Näsijärvi alukseen. Laivan runko upotettiin Näsijärven rantaan. Ja on sielä vieläkin. Jäämässä tosin nyt täyttömaan alle

...
16.08 | 13:00

Listoiltanne puuttu Näsijärwi niminen puurunkoinen hinaaja. Se oli kai Tampere laivan sisar alus. Toimi puun uitossa 10 vuotta kunnes Näsijärvi korvasi sen.

...
Tykkäät tästä sivusta