Nahkuri Emanuel Lähde (1860 - 1943 ) oli Visuveden Työväenyhdistyksen perustavan kokouksen koollekutsuja v. 1906 työmiestensä Eetu Wesasen ja E A Niemisen kanssa.

kauppapalvelija Antti Sopanen toimi Visuveden Työväenyhdistyksen perustavassa kokouksessa 1.1.1906 Rantapusulla sihteerinä ja huvitoimikuntaan hänet valittiin heti toiminnan alettua.

Emil Aatunp (E. A.) Nieminen toimi Visuveden Työväenyhdistyksen ( I ) puheenjohtajana vuodet 1906 - 1911, muutti Virroille vuonna 1916.

Akseli Aimo valittiin työ-väenyhdistyksen vara-puheenjohtajaksi 11.3.1906 ja lakkokomitean jäseneksi 1.4.1906,

Impi Aimo toimi työväenyhdistyksen huvitoimikunnassa heti perustamisen jälkeen vuonna 1906.

Leipuri Manu Leino asui vuodet 1910 - 12 Visuveden Alastalossa, hän toimi työväen-yhdistyksen sihteerinä Eetu Wesasen jälkeen kaksi vuotta eli 1911 - 12 kunnes muutti perheensä kanssa 1912 Somerolle.

Nahkurin työmies Eetu Wesanen toimi Visuveden Työväenyhdistyksen ( II ) puheenjohtajana E. A. Niemisen jälkeen vuodet 1911 - 15 sekä sitä ennen sihteerinä ajoittain vuonna 1906 ja 1910 - 11 sekä 1913 - 18.,

torppari Siilas Haippo toimi Visuveden Työväenyhdistyksen ( III ) pheenjohtajana vuosien 1915 - 19 aikana mutta lähteet ovat ristiriitaisia.

Esteri Seppälä toimi ainakin vuosina 1915 - 1920 työväenyhdistyksen kesäjuhla- ja huvitoimikunnassa sekä Ruoveden Pohjoisen Piirin Vuokralautakunnan sihteerinä.

Ruoveden Pohjoisen Piirin Vuokralautakunta 20.8.1919 Pohjaslahden Heikkilässä. (kuvassa ovat; Esteri Seppälä, Eetu Paronen, Konsta Koivujärvi, Siilas Haippo ja edessä puheenjohtaja Aku Kangaspeska.)

Toivo Wesanen ainakin 1915 - 1922 hyvinkin monissa eri tehtävissä.

Ida Wesanen toimi työväenyhdistyksen sihteerinä 1919 - 1922,

Miina, Manu ja Leander Mäkinen joka toimi yhdistyksen varapuheen-johtajana 1922 ja talouden hoitaja / vahtimestarina 1923,

Akseli Ilonen ja vaimonsa Aino (Raittinen) sekä pojat Jaakko ja Toivo. (Akseli toimi puheenjohtajana 1923)

Viljo Koivula toimi sihteerinä 1923 - 1924,

koneenhoitaja Emil Keinonen valittiin 11.1.1925 sanomalehden kirjaanvaihtajaksi ja lisäksi hän toimi m.m. arpajaistoimikunnassa jne.

Aleksi Ranta vasemmalla toimi työväenyhdistyksen sihteerinä 1929 - 1930, (oikella seisoo Valto Lahtinen)

Pihansiivoustalkoot joskus 1930 -luvulla,

Jooseppi Mäkinen sihteerinä 1934,

1986

1986

1986

1988

9.12.1989 Pikkujoulu Työväentalolla,

9.12.1989 Pikkujoulu Työväentalolla,

9.12.1989 Pikkujoulu Työväentalolla,

9.12.1989 Pikkujoulu Työväentalolla,

9.12.1989 Pikkujoulu Työväentalolla,

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

Toukokuulla 1989 Työväentalon yläkerran talkootyöt meneillään

9.2.1990 nuorten bändi-ilta Työväentalolla,

9.2.1990 nuorten bändi-ilta Työväentalolla,

Seurakunnan Raamattupiiri touko-kuussa 1990 Työväen-talolla.

8.12.1990 Pikkujoulu Työväentalolla.

8.12.1990 Pikkujoulu Työväentalolla.

8.12.1990 Pikkujoulu Työväentalolla.

8.12.1990 Pikkujoulu Työväentalolla.

8.12.1990 Pikkujoulu Työväentalolla.

8.12.1990 Pikkujoulu Työväentalolla.

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

Työväentalon yläkerran avajaiset 1.4.1992

6.5.1993 Visuveden Raamattupiiri (Srk) Työväentalolla,

Kesällä 1993 polttopuiden ajoa suojaan talven varalle,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Pikkujoulu Työväen-talolla,

1993 Työväentalon Juhlasali,

1993 Työväentalon Juhlasali,

1993 Työväentalon Juhlasali,

Kronikkaa 40‑vuotistaipaleelta.

 
Kirj. Mauno Saarinen

 

Yhdeksäntoist´ sataa kuusi loppiaisna

tapahtui erikoista näillä mailla.

Kansaa kokoontui näät pirttiin Rantapusun

perustamaan yhdistystä,

jonk´ miehuutta juhlimme tässä

Näin alkuun läks´ , kiitos kolmen miehen sisun.

 

Lähteen ja Niemisen harkinta -

joiden toimi oli nahkojen parkinta -

oli oikea, kun koolle kutsuivat tään kokouksen.

Vesanen oli mies kolmas

jolla järkeä myös oli pollas.

Hän muistiin kirjoitti tään tapauksen.

 

Näin yhdistys oli perustettu

ja toimintaa sen selostettu

kansalle, mut alkupääoma puuttui vallan tarkkaan

Vaan kun joku kiersi hattu kouras

kansa kukkaronsa avas

niin ja tul´ rahastoa yli kuusi markkaa.

 

Puhuttiin myös et´: oisi soma

kun ois meillä tupa oma

missä vapaa‑aikoina sais käydä lukemassa.

Siks´ hattu kulki vielä kerran

ohi monen naisen, herran.

Tulos: kolmekymmentä viisi penniä lukutuvan perusta miskassaan.


 

Tään kuulun loppiaisen jälkeen

huvitoimikunnan työ tul´ kärkeen,

Ja niinpä sitten aikaan saatiinkin jo ensimmäisnä

vuonna 
iltamia kahdeksat

ja yhdet arpajaiset,

Näin siitä huolimatta,

et huvitalo oli täällä, tuolla.

 

Toimittiin näin vuotta kaksi.

Jopa päästiin mahtavaksi.

Käytiin alle oman kurkihirren vanhan.

Tontin Ylistalon Antti antoi,

josta vuodess´ vuokraa kantoi

ei yhtään yli, eikä alle kahden markan.

 

Nyt ei enää hätää mitään

kun jo iltamia saatiin pitää

ilman rasittavia lavastus hommia.

Näin varmaan tuumittiin,

kun vihkiäisissä näyteltiin

kappaletta: "Varokaa pommia".

 

Tulot oli huimanlaiset.

Ol´ iltamat vaikk´ minkälaiset,

niin voittoa tul´ kymmenestä - viiteenkymmeneen markkaan

Ruutta iltamista, Karhu näyttelyistä,

Kansanteattereista ynnä muista,

vuokraa kannettiin viisitoista markkaa tarkkaan.

 

Huvitoimikunta tähän aikaan,

oli etupäässä järven takaa.

Tarkemmin sanottuna Laakan perukoilta

Luottamustoimia muita

sai henkilöt kyläkunnan hoitaa

esimerkiksi Nieminen ja Vesanen

heiluttivat puheenjohtajan nuijaa.


 

Mutila, E. Vesanen,

Manu Leino, S. Mäkinen,

toimivat sihteereinä kansalaissotaan saakka.

Hoitajana rahakirstun

R. Mäkinen vain istui

vuotta seitsemäntoista,

välill´ Korrella ol´ kolme vuotta tämä taakka.

 

Syttyi veljessota julma

Tämä oli paha pulma

yhdistyksellemme, kuten pyrinnöille työväen koko maassa.

Kohtelua kertoa ei saata,

mink´ sai osakseen jos oli toista maata,

mielipiteiltänsä, kuin sekava valkobandiittien massa.

 

Heil´ yhdistyksen pöytäkirjat

oli myrkkyä, sill´ arvon herrat

aikoinaan olivat yhdistyksen toiminnassa myötä.

Nyt vain muistin varassa

kerromme tästä ajasta.

He pöytäkirjat hävittivät, myös tehden muuta

pimeyden työtä.

 

Mut vähitellen viha lauhtui,

verenmaku suusta haihtui.

Ketk´ eloon jäi, pääs´ kotiin vankiloista.

Tulevaisuuteen luottanut ei kukaan

kun ihanteet ol´ poljettu heilt´ lokaan,

kaikk´ tuntui yhdentekevältä näistä tovereista.

 

Loppiaisna jälleen vuonna yhdeksäntoista

kokoontui osa tovereista noista

pohtimaan, jos kannattais viel´ yhdistystä herätellä henkiin.

Omaisuudelle takavarikosta

päätettiin hakea vapautusta.

Näin toiminta alkoi jälleen,

mi vajonnut ol´ lapsen kenkiin.


 

Puheenjohtajan nuijan koppas

toveri tunnettu: Haipon Siilas.

Eetu Vesanen pyöritteli jälleen pännää.

Rahastoa hoiteli edelleen

toveri R. Mäkinen.

Kuinka kauan jaksaa oli nähdä jännää.

 

Kun remmiin astui Iloset,

oli toisten tuumingit siloset.

He yhdistyksen järjestivät perheyhtiön malliin.

Asiast´ kun äänestettiin

ja tasapeli saavutettiin

niin ratkaisuksi Kaapo säästi puheenjohtajan äänen kalliin.

 

A. Ilonen myös heilutteli

nuijaa kokouksis vuoden tovin.

Mut isä‑Kaapo johti seitsemän pitkää vuotta.

Sihteerit vain vuorotteli

useimmin, sill´ heitä oli

Ida Vesanen, V. Koivunen, V. Nieminen ja V. Ranta

 

Varat oli varmassa tallessa

toveri Mäkisen hallussa

sill´ joka markan kohtalo hänen tietää täytyi.

Ken yhdistyksen hommissa

oli rahan tarpeessa,

niin kuitin täytyi esittää, sit´ vasta apu löytyi.

 

Huvitoimikunnan puolta

Eemil Keinonen sai huoltaa.

Sill´ alalla hän myös ohi ajoi monen.

Jos Seuralla pikkujoulussa

ajoi pukki autolla,

niin tälle talolle jo sitt´ toi lentokone.


 

Myös Ilosten men aika ohi,

jota vielä jäsen moni

varttuneempi myhäellen muisteleepi.

Raittinen nyt nuijaan tarttui

sihteereitä paljon karttui.

Nieminen, Kulmala, A. ja L. Ranta sekä Mäkinen Jooseppi.

 

Nyt yhdistys työns´ rahaston

hoitoon Lahja Haaviston.

Hän pitikin sitä virkaa neljä vuotta

sit´ vuoro Alex Salmisen

oli ottaa rahat povelle,

jotka vuoden päästä antoi Raittiselle suotta.

 

Kas jälleen joutui Salminen

rahakirstusta vastuuseen

kun tuli aika vuosikokouksen.

Siit´ vapautuksen vast´ hän sai

kun Iivari Groth tul´ näille main,

joka kauppiaana omasi myös tilinpitotottumuksen.

 

Viel´ puheenjohtajakin kerran vaihtui

ja niinpä viimein toimeen tarttui

mies, jok´ ei nuijan varrest´ hellitäkään suotta.

Puheenjohtajamme nykyinen

Lahja Haavisto on sen kykyinen

ett´ ihme ei vaikk´toimi säilynyt onkin hällä

seitsemäntoista vuotta.

 

Meinaamme unhoittaa nyt vallan

veljekset Martti ja Lahja Rannan

ja heidän mukanaan myös Toimi Koskisen.

Huvitoimikuntana näät oli

tää kolmikko yksin pitkän tovin

Naisia kun vokotettua saivat mukaan, pääsivät

näyttelemään.


 

Taiteen ystävä jos lienet

niin sanomattakin sä tiennet

minkä päivätyön on tehneet veljekset Rannan nää.

Mut´ heidän ansions´ ei yksin

näyttämöllä tehdyksi

riitä, mit ovat toimineet hyväksi yhdistyksen tään.

 

Sihteerin tuot tarkkaa tointa

sai Lahja monet vuodet hoitaa

Kai hoitais vieläkin, jos paikkakunnalt´muuttanut

ei ois.

 

Nyt Martti tilallensa astuu

ja pöytäkirjan pidos vastuu

on hällä parhaillaankin, ei hevin siirtyne se pois.

 

Katsellaanpas vielä kerran

hoidos kuinka monen kerran

rahasto on ollut, kun Iivar Groth sen luovutti

Hält´ Salminen sen jälleen otti

Nyt seuras neljän vuoden potti

jonk´ jälkeen Ruottis‑Olli tilikirjaa kirjoitti.

 

Tietysti myös Lahja Ranta

vastuuta rahastonhoitajan sai kantaa.

Ja sitten pääsemmekin jo vaihtoon viimeiseen.

Salmiselle vielä kerran

kuin monennen sen tietää herra

tää toimi joutui, jot´ hän hoitaa nytkin tyyliin

Mäkisen.

 

On taka‑askel otettava pitkänlainen

kun kertomatta jäänyt on vainen

aikakaus, jolloin vahtimestarina oli Rannan Martti

hän silloin oli ylikuormitettu

tehtävillä, mut yhdistyksen etu

ei sallinut miehen missään panna hanttiin.


 

Hälle pelastukseks´ saapui Ruottiset

Nähdäänkö koskaan heidän vertaiset

yhdistyksemme pyrinnöitä ohjaamassa.

He näytelmää monta

pitkää, verratonta

toivat ramppivaloon, kyll´ silloin paisui kassa.

 

Ollille ei kiiru koskaan

kaupass´ tullut, vaikka hoksaa

eukkoin olevan kuin hiilill´ tulisilla.

Mut´ räikkee Puavonen kun ehti

jopa siinä liike tehtiin,

mies oli jokapaikasta kuin vieterillä.

 

Jos näyttämöltä jotain puuttui

Olli timpermanniksi muuttui

heti, kun yleisöltä sulki kaupan ovet.

Näin syntyi pöydät, kirjastot

laiskanlinnat, oviverhot,

ja Ollilt´ hupaisasti kului illat monet.

 

Jos laulut toisille ei menneet päähän

ei Tyyne silti tullut jäähän,

vaan lauloi niin kauan kuin ääni kesti.

Ei ihme, vaik´ Ruottisista puheen ollen,

kuulee lausuttavan ponnen:

"Siinä oli pari, oli totisesti".

 

Saapui sota julma sitten

aika murheen, kyynelitten.

Täst´ yhdistyksen historiassa ei mainittavaa muuta

kun kirjeenvaihto hoidettiin

verot tarkkaan maksettiin.

Näist´ kotiinjääneet piti hyvää huolta.


 

Viimein päättyi sota tääkin

Toiminta yhdistyksemme nyt jääkin

niskoille toverin puuhakkaan Jaakko Pöyhölän.

Niinpä sitten kylän väki

aina tutun pyörän näki

liikkeellä, pyhisin ja iltaisin töiden jälkeen

hätäisesti syötyä.

 

Touhu tuo ei hukkaan mennyt

sill´ rahaa rutkasti on tullut

kassaan, aikana vuoden äsken päättyneen.

Ei ihme, jos kyläll´ kuuli fraasin

"Taas työväentalolla on ne Pöyhölän tanssit"

Näin kateus saa lausuun ihmisen.

 

Kertomatta jäänyt on viel´ tässä

kommelluksista näytelmissä,

joit´ pitkän ajan mittaan ei voi välttää

niist´ mainitsen esimerkin vuoksi

nyt lopuks´ tapausta kaksi

siinä toivos, et´ ne tät´ kuivaa tilastoa

täyttää.

 

Kun "Laittomuuden aikaa" näyteltiin

ja siin´ kovasti viinaa keitettiin

niin alkoi yleisö tuntea olonsa tukalaksi

kovin,

silmät vuoti vettä

yskiä sai niin, että;

kas Keinosella oli padan alla tervaksista

tuli.


 

Kerran hukkui oven reikä

Toimilta, sit´ löydy eipä,

vaikk´ kuinka usein seinä viertä kulki

ja toiset näyttämöllä oottaa

miss´ kummassa se Toimi lootraa,

kunnes nurkasta hän viimein itseänsä

esiin tunki.

 

On loppiainen jälleen neljäkymment´ kuusi

ja toiminnassamme myös kurssi uusi

kun vietämme juhlaa yhdistyksemme

                                          miehuuden

entistä ripeämmin jatkakaamme

tätä opettavaa joukkotoimintaamme

vai mitä mieltä on huvitoimikunnan

päänä Toivo Koivunen.

 

Miell´ tekis´ toverit kaikk´ esitellä

ja ansionsa tarkkaan eritellä

jotk´ ovat olleet, tahi vielä ovat yhdistyk-

sen toiminnassa myötä.

Mut´ siitä tulisi niin pitkä juttu

ett´ alkais kuulua kuiske tuttu

voi kun tuo likka paasaa kaiken yötä.

 

Siis jääköön tämä värssy viimeiseksi

kiiruusti lausunkin viel´ siksi:

ett´ yhteisymmärrys on erikoinen

jäsenistömme keskuudessa.

Näin myös jatkuvasti ollaan

vaikeuksiakin vaikka tulkoon

ne yhdes´ voitamme yhdistyksen

viisikymmenvuotiskauden alkaessa.

                    - - - - - -

Uudelleen kirjoittanut Visuvedellä 2/5.1998

Visuveden Työväenyhdistys Kehitys r.y.

siht. Erkki Järvinen


Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

09.11 | 15:15

Fredrik Bähr oli taasen Östermyran tanskalaisen tynnyrimestarin Nikolai Bährin veljenpoika. Eli piiri pieni pyöri.

...
09.11 | 15:11

Marie Louise Gelander oli Kaarlo Gelanderin sisko. Heidän serkkunsa oli Östermyra Ölbryggerin perustaja Gustaf August Wasastjerna.

...
24.08 | 21:48

Tervehdys ja kiitokset Visuvesi-pläjäyksestä! Istun oikealle viimeisenä Anja Valasjoen vieressä. Takana myös Liisa Koivunen. Muistan nimeltä monta muutakin.

...
23.08 | 05:41

Näsijärwi toimi hinaajana Muroleen alapuolella n. 10 vuoden ajan 1800-luvun lopulla. Sivustollamme ovat vain Visuveden vesillä seilanneet laivat.

...
Tykkäät tästä sivusta