Vesillä ja maantiellä

Valtion mutraaja‑alus uponnut

Torstaina kesäkuun 5 p:nä RUOVESI N:o 23 - 1924 

Valtion mutraaja‑alus uponnut

Visuveteen harvinaislaatuisen onnettomuuden vuoksi.

 

Tänä keväänä on Näsijärven vesistössä suoritettu reitin syventämisen viimeistelytöitä, joka hanke, kuten tunnettua, on ollut vireillä jo vuosikausia. Näissä töissä on valtiolla vartavasten ollut oma mutraaja‑alus, joka viimeksi on työskennellyt Kilvensalmen syvennystöissä. Tämä mutraaja‑alus upposi viime lauantai‑illalla Visuvedellä onnettoman, harvinaislaatuisen sattu­man johdosta.

 

Yllämainittu mutraaja‑alus tuotiin joku päivä sitten Kilvensalmelta Visuveden laivaveistämöl­le irroittamaan tamperelaisen J. H. Syvälahden halkoliikkeen mainitulla laivaveistämöllä hil­jattaen valmistunutta tervahöyryä, joka telakalta oli laskettu liian matalaan veteen ja tällöin niin lujasti juuttunut pohjaan kiinni, että mutraajan apu katsottiin välttämättömäksi. Eilen saikin mutraaja tervahöyryn irroitetuksi ja aiottiin se vielä samana iltana saada kuljetetuksi Muroleeseen. Tätä varten saapui paikalle höyrylaiva "Visuvesi", joka otti mutraajan perään­sä, ryhtyen sitä hinaamaan. Visuveden kanavalle ehdittyä tapahtui sitten onnettomuus.

 

Kanavasta mentäessä sattui nimittäin niin, että mutraaja jostakin syystä, jota toistaiseksi ei ole lähemmin saatu selvitetyksi, painautui kanavan siltaportaita vastaan. Tällöin alus, joka on jo verrattain vanha ja osittain lahokin, sai vaikean vuodon, jota ei kuitenkaan sillä hetkel­lä huomattu. Visuvesi‑laiva jatkoi edelleen hinaustaan ja ehti noin viidenkymmen metrin päässä kanavasta olevan Äijäinniemen kohdalle, kun mutraaja, johon tietysti kaiken aikaa oli virrannut runsaasti vettä sisään, alkoi kallistumistaan kallistua ja hetken päästä upposi, ilman että mitään voitiin tehdä sen pelastamiseksi. Päinvastoin kävi kaikki niin yht´äkillisesti, että mutraajalla olleet, sen työkuntaan kuuluvat kolme miestä vain hädintuskin ehtivät hypä­tä mutraajalta veneeseen, kun alus jo painui aaltojen alle. Mutraajalla olevista tavaroistaan­kaan eivät miehet ehtineet vähintäkään pelastaa, vaan vajosi alus laitteineen kaikkineen.

 

Sillä kohdalla, minne mutraaja Äijäinniemen kärkeen upposi on veden syvyys 6‑7 metriä, minkä vuoksi mutraajan ylösnostaminen käy melko vaikeaksi ja saamiemme tietojen mukaan tulee vaatimaan runsaasti varoja

Visuvedellä uponneen ruoppaajan nostaminen.

Torstaina heinäkuun 24 p:nä RUOVESI N:o 30 - 1924. 

Visuvedellä uponneen ruoppaajan nostaminen.

 

Piiri‑insinöörin konttori ryhtynyt

neuvotteluihin NEPTUN OY:n

kanssa ruoppaajan nostamisesta.

 

Kuten muistettaneen, upposi tuonnottain Visuvedellä valtion omistama ruoppaaja. Uppoami­nen johtui siitä, että ruoppausproomut, joita lahouden takia oli aikomus käyttää enää vain muutamia päiviä, eivät kestäneet kuormitusta vaan vajosivat ja veivät mukanaan myöskin ruoppaajan. Piiri‑insinöörin konttorin toimesta on joku aika sitten irroitettu uponneen ruop­paajan höyrykattila ja nostettu ylös. Niinikään oli aluksi aikomus valtion omilla nostokranoil­la nostaa ylös myöskin ruoppaaja, mutta niiden vähälukuisuuden takia on tästä ajatuksesta saamamme tiedon mukaan luovuttu.

Mikäli meille on kerrottu, on piiri‑insinöörinkonttorin taholta ryhdytty neuvotteluihin Neptun Oy:n kanssa ruoppaajan ylös nostamisesta. Ennakkolaskelmien mukaan tulisi nostaminen maksamaan noin 50,000 markkaa.

Nostopuuhiin ryhdytään lähiaikoina.

Torstaina syyskuun 25 p:nä RUOVESI N:o 39 - 1924.

 

Visuvedellä uponneen mutaaja‑aluksen nostaminen.

 Nostopuuhiin ryhdytään lähiaikoina.

Urakkasumma 50,000 markkaa.

 

Kuten lehdessämme aikoinaan kerrottiin, upposi viime toukokuun viimeisenä päivänä Visuvedellä Näsijärven laivareittien mutaustöissä käytetty valtion mutaaja‑alus.

Nyttemmin on, saamiemme tietojen mukaan, tie‑ ja vesirakennusten ylihallitus hyväksynyt erään urakkatarjouksen mutaaja‑aluksen nostamiseksi, mikä urakkatarjous on 50,000 mar­kan suuruinen. Nostopuuhiin ryhdytään aivan ensi tilassa, mutta nostetaan ylös vedestä ainoastaan aluksen rautaosat, sillä puuosat ovat jo niin huonossa kunnossa, että niiden enempi käyttäminen ei hyödytä. Alusta varten onkin jo rakennettu uudet puuosat ja heti rau­taosien noston päätyttyä tullaan se saattamaan uudelleen työkuntoon. Näsijärvellä tänä kesä­nä suoritettavat mutaustyöt ovat aluksen uppoamisesta huolimatta ehtineet niin pitkälle, että ne tänä syksynä todennäköisesti saadaan kaikki loppuunsuoritetuiksi.

Valtion ruoppausaluksen uppoaminen Visuvedellä.

Keskiviikkona maaliskuun 25 pnä RUOVESI N:o 12 - 1925

Valtion ruoppausaluksen uppoaminen Visuvedellä.

 

T.k. 19 pnä oli Tampereen raastuvanoikeudessa käsiteltävänä juttu viime kesänä tapahtuneesta valtion ruoppaaja‑aluksen uppoamisesta Visuvedellä, josta tapauksesta lehdessämme oli yksityis­kohtainen selostus. Tie‑ja vesirakennusten ylihallitus oli nostanut asiasta syytteen täkäläistä piiri­insinööriä I. K. Koskista vastaan virkavirheestä, vaatien samalla tätä korvaamaan aluksen nosta­misesta johtuneet kulut 80 716:72, koska hän oli luovuttanut aluksen halkokauppias I. H. Syvälah­den käytettäväksi asettamatta sellaista ehtoa, että tämä vastaa aluksen vakuuttamisesta siltä ajalta jonka se ei ole valtion hallussa. Insinööri K. jota avusti oikeudessa varat. N. Solja, pyysi juttua lykättäväksi kirjallisen vastineen antamiseksi ensi kuun 6 päivään, mikä tapahtuikin, ja velvotettiin

Ins. K. olemaan silloin oikeuden istunnossa läsnä 400 mk:n sakon uhalla.

Onko hinaaja vastuussa hinattavasta aluksesta ?

Keskiviikkona huhtikuun 15 pnä RUOVESI N:o 15 - 1925.

Onko hinaaja vastuussa hinattavasta aluksesta ?

Harvinainen oikeusjuttu Tampereen raastuvanoikeudessa Visuvedellä uponneesta valtion ruoppaaja‑aluksesta.

 

Niinkuin aikaisemmin lehdessämme on mainittu, on tie‑ja vesirakennusten ylihallitus viime vuoden toukokuun 31 pnä Visuvedellä tapahtuneen valtion ruoppaaja aluksen uppoamisen johdosta nostanut syytteen täkäläisessä raastuvanoikeudessa piiri‑insinööri J. K. Koskista vastaan asian yhteydessä tapahtuneesta virkavirheestä, vaatien samalla häneltä korvausta uppoamisesta johtuneesta vahingosta. Tämän syytten lisäksi on tie‑ja vesirakennusten ylihallitus nyttemmin haastanut myöskin sahanomistaja Elis Lahtisen Ruovedeltä, perämies Nikolai Leppäsen Ruovedeltä ja koneenkäyttäjä Väinö Hjalmar Solinin Tampereelta täkä­läiseen raastuvanoikeuteen, katsoen, että Leppänen ruoppaajaa hinanneen Visuvesi‑laivan kuljettajana ja Solin ruoppauslaitoksen hoitajana eivät noudattaneet tarpeellista varovai­suutta, minkä vuoksi ylihallitus on katsonut heidän ja Visuvesi‑laivan omistajan edellämai­nitun Lahtisen olevan vastuussa haaksirikon aiheuttamasta 80,736 mk 70 p. suuruisesta vahingosta.

Kumpikin syyte oli esillä raastuvanoikeudessa toissapäivänä, ensinmainittu syyte toisen ja jälkimäinen ensimmäisen kerran. Lahtisen asiamiehenä jätti oikeudelle varatuomari Yrjö Laitinen vastineen, jossa mainittiin, että meillä voimassa oleva meri‑oikeus ei ensinkään tunne sellaisia hinaussopimuksia, joissa hinaajalaiva olisi vastuussa hinattavasta, vaan käsittelee merilakimme ainoastaan rahtaussopimuksia kuljetettavista tavaroista, minkä vuoksi tätä asiaa onkin käsiteltävä yleisen lain ja tavanomaisen oikeuden mukaan.

Muiden maiden, m.m. englantilaisen oikeuskäsityksen mukaan katsotaan taasen hinaaja ja hinattava laiva yhdeksi alukseksi, jossa liikuntavoima on edellisessä ja määräämisoikeus jälkimäisessä aluksessa ja tämän mukaisesti katsotaan hinaaja‑aluksen olevan hinattavan palveluksessa. Tämä käsitys vallitsee meilläkin tavanomaisena oikeutena, mistä johtuu, ettei hinaajalaivan isäntä voi olla vastuussa hinattavasta laivasta, jota sen oma miehistö hoitaa, eikä sitä kohdanneesta vahingosta muuta kuin siinä tapauksessa, että hinaajalaivan päällikkö on jättänyt noudattamatta niitä määräyksiä, joita hinattavasta aluksesta on annettu, ja vahinko on syntynyt tämän laiminlyönnin johdosta. Tässä tapauk­sessa ei kuitenkaan vastaajan mielestä ole tapahtunut laiminlyöntiä, vaan johtui uppoaminen siitä, että ruoppaaja oli siksi laho ja ränsistynyt, että vähäinenkin töytäys kanavan reunaan puhkaisi sen kyljen. Katsoen myöskin tie‑ja vesirakennusten ylihallituk­sen vaatiman korvausmäärän kohtuuttomaksi, pyysi vastaaja Lahtinen kanteen aiheetto­mana hylättäväksi.

Kumpikin syyte lykättiin enempää käsittelyä varten, insinööri J. K. Koskista vastaan nos­tettu syyte toukok. 12 päivään ja Lahtisen, Leppäsen ja Solinin juttu toukok. 11 päivään.

                      Esillä oleva oikeusjuttu on harvinainen ja ennakkotapauksen luontoinen, sillä aikaisemmin ei sellaista tunneta olleen käsiteltävänä.

Visuveden ruoppaajan uppoamisjuttu. Eilen jälleen esillä raastuvanoikeudessa.

Keskiviikkona toukokuun 20 pnä RUOVESI N:o 20 - 1925

 

Visuveden ruoppaajan uppoamisjuttu. Eilen jälleen esillä raastuvanoikeudessa.

 

Täkäläisessä raastuvanoikeudessa oli toistamiseen esillä tie‑ja vesirakennusten ylihallituksen nosta­ma virkavirhe‑ja korvausvaatimusjuttu vanhempaa insinööriä Juho Konrad Koskista vastaan. Rakennusylihallitusta edusti oikeudessa apulaissihteeri Tuure Vikman. Insinööri Koskinen oli itse saapuvilla varatuomari Lauri Luoman avustamana. Ylihallituksen puolesta uudistet­tiin entiset edesvastuu‑ja korvausvaatimukset tunnetun, Visuvedellä tapahtuneen ruoppa­uskoneen uppoamisen johdosta. Kantajan puolesta kuultiin todistajina vanhempaa insinöö­riä Valdemar Ahlbladia, joka todisti nostokustannukset kohtuullisiksi, mainiten, että ura­kalla nostamisesta oli kaksikin jotenkin yhtä suurta tarjousta, vaikka työ sitten olikin annettu Valkeakoskelta olevalle Ranta‑nimiselle miehelle. Myöskin kuultiin todistajana rakennusmestari Isak Mattlaria, joka oli uppoamispaikalla kahden kuukauden aikana joh­tanut tie ja vesirakennusten ylihallituksen puolesta toimitettuja nostamisyrityksiä, joista sittemmin työvälineitten riittämättömyyden takia oli oli luovuttu ja työ annettu urakalla edellämainitulle Rannalle, mutta vakuutti Mattlar, että ylihallituksen puolesta paikalle rakennettu vaja‑ y.m. alustavat työt olivat olleet nostamistyöhön välttämättömiä ja suurimmaksi osaksi urakoitsijallekin tarpeellisia. Asian enempi käsittely lykättiin lisätodistusten saamiseksi kesäkuun 16 päivään.

Oikeusjutut Visuvedellä tapahtuneesta valtion ruoppausaluksen uppoamisesta.

Keskiviikkona kesäkuun 3 pnä RUOVESI N:o 22 - 1925

Oikeusjutut Visuvedellä tapahtuneesta valtion ruoppausaluksen uppoamisesta.

 

Oikeus ei ole katsonut ruoppaajaa kuljettanutta hinaaja‑alusta

vahingosta vastuulliseksi.

 

Tampereen raastuvanoikeus on antanut päätöksensä tie‑ ja vesirakennusten ylihallituksen nostamasta kanteesta sahanomistaja Lahtista, perämies Leppästä ja koneenkäyttäjä Solinia vastaan, joilta mainit­tu ylihallitus vaati korvausta Visuvedellä viime kesänä tapahtuneen valtion ruoppaaja‑aluksen uppoa­misen johdosta sillä perusteella, että uppoaminen tapahtui Lahtisen omistaman hinaajan kuljettaessa ruoppaajaa. Vastaajia edusti oikeudessa varatuomari Yrjö Laitinen Tampereelta. Päätöksessään hylkäsi oikeus kanteen sillä perusteella, että hinauksesta tehtyä kuljetussopimusta ei voida pitää meri­lain mukaisena sopimuksena, jolloin laiva on vastuussa rahtitavarasta. Tässä tapauksessa ei siis hinaaja‑aluksen ole katsottu aiheuttaneen hinattavan uppoamisesta johtunutta vahinkoa.

Ruoppaaja-aluksen uppoaminen Visuvedellä

Torstaina kesäkuun 25 pnä RUOVESI N:o 25 - 1925

Ruoppaaja‑aluksen uppoaminen Visuvedellä. Tampereen raas­tuvanoikeuden istunnossa oli neljännen kerran esillä tie‑ ja vesirakennushallituksen nostama virkasyy­te vanh. insinööri J. K. Koskista vastaan. Ylihallituksen asiamies Tuure Vikman kuulustutti todistaja­na rakennusmestari Edvard Kervoa, joka kertoi, että hän entisten tiedustelujen johdosta oli tullut tietämään, että kysymyksenalaiset nostokoneet maksavat noin 30 á 35,000 mk. sekä että puheenalaisissa töissä todistajan siellä käydessä oli ollut työssä kaksi urakoitsijaa sekä 5 tai 6 apu­laista. Töiden alkuvalmistukset olivat kestäneet noin viikon ja itse työt kaksi viikkoa. Muuten arveli todistaja puheenalaisen koneen olevan siksi vanhan ja lahon, ettei se kestäisi kuljetusta Tampereel­le. Juttu lykättiin heinäk. 21 päivään molempien asianomaisten pyynnöstä.

Piiri‑insinööriä vastaan nostettu oikeusjuttu päättynyt.

Keskiviikkona heinäkuun 29 p:nä RUOVESI N:o 30 - 1925

Ruoppauskoneen uppoaminen Visuvedellä.

Piiri‑insinööriä vastaan nostettu oikeusjuttu päättynyt.

 

T.k. 21 pnä päättyi tie‑ja vesirakennusten ylihallituksen ja virallisen syyttäjän vanhempaa insinööriä I. K. Koskista vastaan vireille panema juttu. Insinööri Koskinen oli toukokuun 9 pnä 1924 omin luvin luovuttanut valtiolle kuuluvan ruoppauskoneen puutavaraliike I. Syvälahden käytettäväksi Ruovedellä S:n omiin tarpeisiin, ehdolla että S:n oli kuljetettava kone Muroleen kanavan kautta pois Ruovedeltä. Saman toukokuun viimeisenä päivänä olikin S. lähtenyt kuljetuttamaan konetta sanotun kanavan kautta, ja oli tätä tehtäessä kone törmännyt kanavan seinämään, täyttyen vedellä sekä painuen pohjan. Ylihallituksen v. 1916 antaman määräyksen mukaan ei vastaajalla ollut oikeutta missään tapauksessa luovuttaa konetta yksityisen käytettäväksi ja tämän johdosta tuomitsi raastuvanoikeus eilisessä istunnossaan insinööri Koskisen virassa osoitetun varomattomuuden johdosta 1,000 mkn sakkoon sekä maksamaan kuluja ylihallitukselle 600 mk. Sitä vastoin ylihalli­tuksen vaatimuksen, että insinööri Koskisen olisi suoritettava koneen nostamisen ja korjaamisen aiheuttamat kulut hylkäsi oikeus.

Auto-onnettomuus Visuveden kanavalla!

1928_Chevrolet_National_AB_4-Door_Sedan.

JÄRKYTTÄVÄ AUTO-ONNETTOMUUS VISUVEDELLÄ 30.9.1928

Auto ajaa kanavaan, jolloin ajaja saa surmansa.

Viime sunnuntaina tapahtui Visuvedellä järkyttävä auto-onnettomuus,joka vaati uhrikseen Kuortaneen kunnanlääkärin Aarne Toivosen joka oli vastikään valittu mainittuun toimeen ja matkalla sitä vastaanottamaan. Onnettomuustapauksen kulku oli seuraava: tohtori Toivonen ajoi umpinaisella Chevrolet autollaan Visuveden kanavalle juuri samaan aikaan jolloin Tarjanne laiva palasi kirkkomatkaltaan Ruoveden kirkolta. Tämän johdosta oli kanavasilta käännetty auki ja laiva oli juuri kulkemassa kanavasta. Ollen outo paikkakunnalla, eikä siis tietoinen kanavasta, ajoi tri Toivonen tavallisella vauhdilla päin avonaista kanavaa. Viime tingassa hän nähtävästi huomasi vaaran, jarruttaen kovasti siitä päättäen, koska auton käsijarru oli vedetty tiukasti kiinni. Se oli kuitenkin myöhäistä, sillä auto liukui avonaiseen kanavaan, katkaisten kanavan suojana olleen rautaketjun. Vaikka laivan henkilökunnan ja muiden onnettomuuspaikalle kokoontuneiden avulla saatiinkin auto ja siinä ollut tri Toivonen nopeasti ylös kanavasta niin kuoli hän kuitenkin hetken kuluttua, sillä hän oli saanut vaikean ruhjevamman otsaansa. - Näin ikävällä tavalla surmansa saanut tri Toivonen oli syntynyt Tampereella 1894 ja oli hän ollut Juupajoen kunnanlääkärinä useamman vuoden.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

24.08 | 21:48

Tervehdys ja kiitokset Visuvesi-pläjäyksestä! Istun oikealle viimeisenä Anja Valasjoen vieressä. Takana myös Liisa Koivunen. Muistan nimeltä monta muutakin.

...
23.08 | 05:41

Näsijärwi toimi hinaajana Muroleen alapuolella n. 10 vuoden ajan 1800-luvun lopulla. Sivustollamme ovat vain Visuveden vesillä seilanneet laivat.

...
16.08 | 13:07

Laivan moottori siirrettiin siis tuohon Näsijärvi alukseen. Laivan runko upotettiin Näsijärven rantaan. Ja on sielä vieläkin. Jäämässä tosin nyt täyttömaan alle

...
16.08 | 13:00

Listoiltanne puuttu Näsijärwi niminen puurunkoinen hinaaja. Se oli kai Tampere laivan sisar alus. Toimi puun uitossa 10 vuotta kunnes Näsijärvi korvasi sen.

...
Tykkäät tästä sivusta