Visuveden Osuusmeijeri

 

 

           

Visuveden Osuusmeijeri r.l.

 
Visuveden ensimmäinen meijeri perustettiin 1895. Tämä ns. ”saunameijeri” sijaitsi Alastalon maalla Saukkolahden rannalla nykyisen Kellarimäen kohdalla. Perustajina olivat Antti Ylistalo, Antti Ylä-Jarkko, Hugo Alastalo, sekä Antti Raiski.



Ruoweden tilalliset

A. Ylä-Jarkko, A. Raiski ja A. Alistalo owat pyytäneet saada     pitää heille myönnetyn 3.000 markan lainan meijerin perustamista warten Ruoweden pitäjän Pajulahden kylään, waikka meijeri on perustettu Wisuveden kylään sanottua pitäjää.

Tampereen Sanomat 25.3.1896.

Myönnettyjä meijerilainoja


Senaatti on myöntänyt talollisille A. Yläjarkolle, A. Raiskille ja A. Ylistalolle meijeriä varten Ruoveden pitäjän Wisuweden kylään 3,000 mk.


Aamulehti 22.5.1896.


Taitava Meijerskä


joka osaa valmistaa ensimmäisen luokan voita, saa paikan Visuveden meijerissä. Hakemukset ovat lähetettävä ennen Kesäkuun 20 päivää osoitteella:


O.E. Härkönen,
Wisuwesi, Ruowesi
Uusi Suometar 28.5.1895.

 

           

 

 

Näkymä Saukkolahdelta 1907. Meijerirakennus rannan oikeanpuoleinen rakennus.

Kuvan vasemassa reunassa nahkurinverstas.

 

Kuva: Pekka Luutonen.

 

 

Meijeri oli ns. hevoskiertoinen eli kirnuamisen käyttövoimana oli hevosia eri taloista. Meijeriköksi valittiin Olka Maria Salminen. Meijeri oli toiminnassa 1895-1910.

 

Vuonna 1905 kuollut Kalle Hartikainen (K.H. Aro), joka toimi mm. Ruoveden Nuorisoseuran puheenjohtajana, Jarkonsillan siltatyömaan työnjohtajana ja metsänvartijana, asui meijeri- rakennuksessa viimeiset elinvuotensa.

 

Meijerirakennus purettiin vuonna 1921 ja sen hirret lahjoitettiin Visuveden Nuorisoseuralle. Myös meijerin irtaimisto lahjoitettiin Nuorisoseuralle.

 

HUUTOKAUPPA

Wisuweden Nuorisoseura myy huutokaupalla lauantaina lokakuun

29 pnä klo 2 päiwällä seuran talolla omistamaansa meijerikalustoa:

kuljetusastioita, wesipumpun, karhupadan y.m. Sekä samalla 2

lammasta.

Wisuwedellä lokak. 16. päivänä 1921.

Johtokunta

Ruovesi-lehti 43/1921.

 

Visuveden Osuusmeijerin perustava kokous pidettiin syyskuun 7. päivänä 1925 Nuorisoseuran- talolla. Osuusmaksuksi määrättiin 100 mk ja lisämaksuvelvollisuudeksi 200 mk osuutta kohden. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin maanviljelijät Kalle Jarkko, Oiva Raiski, Lauri Ylistalo, Mooses Kulmala ja Hermanni Knuutila. Kokouksessa määrättiin osuuksien lukumääräksi 300.

 

Tämä määrä osoittautui kuitenkin liian suureksi, joten vuoden 1926 huhtikuun kokouksessa päätettiin osuuksien lukumäärä laskea 250:een. Kun tämä määrä saataisiin merkityksi, pidettäisiin lopullinen perustava kokous.

 

Ruoveden Osuusmeijeriperustettiin Ruoveden kirkonkylään 1926. Perustavassa kokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta kuljettaa kesäiseen aikaan maitoa meijeriin myös Visuvedeltä. Päätökseksi tuli, että tämä kävisi, mikäli höyrylaivat Tarjanne ja Pohjola muuttaisivat lähtönsä tuntia aikaisemmaksi. Päätös ei kuitenkaan tyydyttänyt Visuveden maidontuottajia, joten ponnisteluja oman meijerin saamiseksi kylään jatkettiin.

 

Huhtikuun 15. päivänä 1928 pidetyssä kokouksessa todettiin, että merkintälistoille oli saatu kerätyksi noin 250 osuutta ja osuusmeijeri päätettiin perustaa.

 

Tilakysymys askarrutti kokousta. Rakennetaanko meijeriä varten kokonaan uusi rakennus vai ostetaanko tai vuokrataanko Elis Lahtiselta vanha oluttehtaan rakennus. Asiaa ajamaan valittiin väliaikainen hallitus johon kuuluivat Kalle Jarkko, Lauri Ylistalo, Martti Rautalahti, Martti Syrjä, Oiva Raiski, sekä Elis Lahtinen.

 

Hankkijaltatilattiin piirrustus- ja korjausehdotus, jonka mukaan oluttehtaan rakennus saataisiin meijerin käyttöön sopivaksi.Hämeen Meijeriliiton sihteeri agronomi Juuramo kävi tarkastamassa oluttehtaan tilat ja antoi lausunnon, jonka mukaan sinne voitaisiin rakentaa meijeri, joka koneistonsa puolesta ei olisi täydellinen. Kustannusarvio muutostöistä oli noin 150.000 mk. Väliaikainen hallitus hylkäsi oluttehdasvaihtoehdon ja päätti rakentaa kokonaan uuden meijeri- rakennuksen.

 

 

 

 

 

 

Tammikuun 28. päivänä 1929 Nuorisoseurantalolla pidetyssä kokouksessa valittiin Osuuskunnalle ensimmäinen varsinainen hallitus. Valituksi tulivat maanviljelijät Kalle Jarkko, Arvi Laaka, Lauri Ylistalo, Ville Tervala Visuvedeltä, Erland Aimo Pajuskylästä, sekä Martti Syrjä ja Lauri Lintula Virroilta. Varamiehiksi valittiin Oiva Raiski, Hugo Alastalo, Martti Vaali ja Martti Rautalahti. Meijerin toiminta-alueeseen kuuluivat Visuveden kylä, Pajulahden kylä, Kukonpohjan kylä, sekä Virroilta Jäähdyspohjan kylä.

 

Rakennustyöt aloitettiin marraskuussa 1929. Meijeri rakennettiin Variskankaaseen meijeriliiton tyyppipiirustusten mukaan LauriYlistalon lahjoittamalle tontille.

 

Rakennustyöt saatiin päätökseen huhtikuussa 1930, jolloin aloitettiin myös maidon vastaanotto. Rakennus tuli maksamaan 260.000 markkaa. Samana vuonna meijeri liittyi Pourun Osuuskassaan. Koneisto meijerille ostettiin Ikaalisista Aureen-Lopen Meijeri Oy:n huutokaupasta.

 

 

Meijeri 1930.

Kuva: Pekka Luutonen.

 

Vuoden 1930 syyskokouksessa päätettiin hallituksen sitoumukset nostaa 225.000 markkaan. Päätettiin liittyä Hämeen Meijeriliittoon, yhdellä osuudella osakkaaksi Osuusliike Valioon, sekä yhdellä osuudella Visuveden Osuuskauppaan. Meijeriköksi valittiin SenjaTeittinen Punkalaitumelta ja varalle Rauha Orhonen Ikaalisista. Meijerin koneenhoitajaksi valittiin Antti Juselius (Jusenius) Visuvedeltä ja isännöitsijäksi maanviljelijä Lauri Ylistalo.

 

 Visuveden meijeri oli tuotantokyvyltään pieni, mutta jäsenmäärältään suuri. Vuosina 1933-36 sillä oli eniten jäseniä pitäjän meijereistä. Silti tuotannollinen osuus pysytteli noin viidenneksessä näinä vuosina verrattuna koko pitäjän lukuihin.

 

Tuotannolliset erot johtuivat maidonlähettäjien karjamäärien erilaisesta koosta. Pohjoisen Ruoveden pienemmät tilat joutuivat käyttämään suuren osan tuottamastaan maidosta itse, kun taas eteläisen Ruoveden tilallisilta liikeni huomattavasti enemmän maitoa jalostettavaksi.