Meijeri

Visuveden Osuusmeijeri

 

 

           

Visuveden Osuusmeijeri r.l.

 

 

 

            Visuveden ensimmäinen meijeri perustettiin 1895. Tämä ns. ”saunameijeri” sijaitsi Saukkolahden rannassa. Perustajina olivat Antti Ylistalo, Antti Ylä-Jarkko, sekä Antti Raiski.

 

 

 

Ruoweden tilalliset

 

A. Ylä-Jarkko, A. Raiski ja A. Alistalo owat pyytäneet saada pitää heille myönnetyn 3,000 markan lainan meijerin perustamista wartenRuoweden pitäjän Pajulahden kylään, waikka meijeri on perustettu Wisuveden kylään sanottua pitäjää.

 

                                                                                       Tampereen Sanomat 25.03.1896

 

 

 

Myönnettyjä meijerilainoja.

 

Senaatti on myöntänyt talollisille A.Yläjarkolle, A. Raiskille ja A. Ylistalolle meijeriä värten Ruoveden pitäjän Wisuweden kylään 3,000 mk.

 

                                                                                       Aamulehti 22.05.1896

 

 

 

Meijeri oli n.s. hevoskiertoinen ja kirnuamisen käyttövoimana oli vuoronperään hevosia eri taloista. Meijeri oli toiminnassa 1895-1910.

 

 

 

Taitava Meijerskä.

 

joka osaa valmistaa ensimmäisen luokan voita, saa paikan Visuveden meijerissä. Hakemukset ovat lähetettävä ennen Kesäkuun 20 päivää osoitteella:

 

                                                                                              O. E. Härkönen,

 

                                                                                            Wisuwesi, Ruowesi

 

                                                                                       Uusi Suometar 28.05.1895

 

                     

 

Meijerirakennus purettiin vuonna 1920 ja sen hirret käytettiin nuorisoseurantalon rakentamiseen. Myös meijerin koko irtaimisto lahjoitettiin nuorisoseuralle.

 

 

 

 

 

HUUTOKAUPPA

 

 

 

Wisuweden Nuorisoseura myy huutokaupalla lauantaina lokakuun 29 pnä klo 2 päiwällä seuran talolla omistamaansa meijerikalustoa: kuljetusastioita, wesipumpun, karhupadan y.m. Sekä samalla 2 lammasta.

 

                                            Wisuwedellä lokak. 16. päivänä 1921.

 

                                                                                       Johtokunta

 

                                                                      Ruovesi-lehti 43 1921

 

 

                      Visuveden Osuusmeijerin perustava kokous pidettiin syyskuun 7. päivänä 1925 Nuorisoseurantalolla. Osuusmaksuksi määrättiin 100 mk ja lisämaksuvelvollisuudeksi 200 mk osuutta kohti. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin maanviljelijät Kalle Jarkko, Oiva Raiski, Lauri Ylistalo, Mooses Kulmala ja Hermanni Knuutila.

 

Kokouksessa määrättiin osuuksien lukumääräksi 300. Tämä määrä osoittautui kuitenkin liian korkeaksi, joten vuoden 1926 huhtikuun kokouksessä päätettiin osuuksien lukumäärä laskea 250:een. Kun tämä määrä saataisiin merkityksi, pidettäisiin lopullinen perustava kokous.

 

 Ruoveden Osuusmeijeri perustettiin Ruoveden kirkonkylään 1926. Perustavassa kokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta kuljettaa kesäiseen aikaan maitoa meijeriin myös Visuvedeltä. Päätökseksi tuli, että tämä kävisi, mikäli höyrylaivat Tarjanne ja Pohjola muuttaisivat lähtönsä tuntia aikaisemmaksi.

 

Tämä päätös ei ilmeisesti kuitenkaan tyydyttänyt Visuveden maidontuottajia, joten ponnisteluja oman meijerin saamiseksi kylään jatkettiin. Huhtikuun 15. päivänä 1928 pidetyssä kokouksessa todettiin että merkintälistoille oli saatu kerätyksi noin 250 osuutta ja osuusmeijeri päätettiin perustaa.

 

Tilakysymys askarrutti kokousta. Rakennetaanko kokonaan uusi rakennus vai osteaanko tai vuokrataanko Elis Lahtiselta vanha oluttehtaan rakennus. Asiaa ajamaan valittiin väliaikainen hallitus johon kuuluivat Kalle Jarkko, Lauri Ylistalo, Martti Rautalahti, Martti Syrjä, Oiva Raiski sekä Elis Lahtinen.

 

 

                      Hämeen Meijeriliiton sihteeri agronomi Juurakko kävi tarkastamassa oluttehtaan tilat ja antoi lausunnon, jonka mukaan sinne voidaan rakentaa meijerin tilat, joka koneistonsa puolesta ei olisi täydellinen. Kustannusarvio toimenpiteestä oli noin 150.000 mk. Hallitus hylkäsi oluttehdas vaihtoehdon ja päätti rakentaa uuden meijerin.

 

 

                      Vuoden 1930 syyskokouksessa päätettiin hallituksen sitoumukset nostaa 225.000 markkaan. Päätettiin liittyä Hämeen Meijeriliittoon, yhdellä osuudella osakkaaksi Osuusliike Valioon, sekä yhdellä osuudella Visuveden Osuuskauppaan.

 

Meijeriköksi valittiin Senja Teittinen Punkalaitumelta ja varalle Rauha Orhonen Ikaalisista. Meijerin koneenhoitajaksi valittiin Antti Juselius Visuvedeltä.

 

 Meijerirakennuksen rakentaminen aloitettiin marraskuussa 1929. Rakentaminen tehtiin liiton tyyppipiirrustusten mukaan Ylistalosta lohkaistulle Santamäen palstalle. Rakennustyöt saatiin päätökseen huhtikuussa 1930, jolloin aloitettiin myös maidon vastaanotto. Rakennus tuli maksamaan 260.000 markkaa. Samana vuonna meijeri liittyi Pourun Osuuskassaan.

 

 

                              Osuuskunnan ensimmäiseen varsinaiseen hallitukseen valittiin Kalle Jarkko, Erland Aimo, Arvi Laaka, Martti Syrjä, Lauri Ylistalo, Lauri Lintula ja Ville Tervala.

 

 

Visuveden meijeri oli tuotantokyvyltään pieni, mutta jäsenmäärältään suuri. Vuosina 1933-36 sillä oli eniten jäseniä pitäjän meijereistä. Silti tuotannollinen osuus pysytteli noin viidenneksessä näinä vuosina verrattuna koko pitäjän lukuihin.

 Tuotannolliset erot johtuivat maidonlähettäjien karjamäärien erilaisesta koosta. Pohjoisen-Ruoveden pienemmät tilat joutuivat käyttämään suuren osan tuotta-mastaan maidosta itse, kun taas eteläisen Ruoveden tilallisilta liikeni huomattavasti enemmän maitoa jalostettavaksi. Meijeri selvisi melko mukavasti 30-luvun pulakaudesta, mutta sotien jälkeen sillä oli maidosta pulaa, kuten pitäjän muillakin meijereillä. Vuonna 1945 meijeriin lähetettiin maitoa vain 242 616 litraa ja vuosi 1946 oli vieläkin heikompi.

40-luvun lopulla meijeri selvisi kuitenkin pahimmasta lamasta ja jo vuonna 1950 tuotanto lähenteli jo puolen miljoonan litran rajaa. Näihin aikoihin osuuskuntaan kuului jo yli 60 jäsentä, mutta maidonlähettäjistä pääosa oli osuuskunnan ulkopuolisia. Tuotantoluvut kasvoivat pitkin 50-lukua ja vuonna 1957 ylitettiin miljoonan maitolitran raja.

Vuonna 1950 luovutti Visuveden Osuusmeijeri Visuveden VPK:lle lämpimän tilan konehuoneen takaa kaluston säilytystilaksi. Lisäksi meijerin lastausillan viereen rakennettiin 16 metriä korkea puinen letkujen kuivaustorni. Tornin rakennuspuut saatiin lahjoituksena monilta kylän maanviljelijöiltä. Rakennustyön suorittivat Anselm, Eino ja Antti Lampinen.

                     

 Ruovesi-lehti kirjoittaa seuraavasti marraskuussa vuonna 1954:

                                             Visuveden Osuusmeijerin r.l:n

 sääntömääräinen vuosikokous pidettiin tk. 16. pnä Visuveden Nuorisoseuran talolla. Kokouksen puheenjohtajana toimi O. Mansikkamäki ja sihteerinä V. Isotalo. Esitettiin toimintakertomus 9 kk:n ajalta ja se hyväksyttiin. Meijeriä käyttävien lukumäärä oli mainittuna aikana 146. Tuotu maitomäärä oli 729.651 kg. Se oli kohonnut edellisestä vuodesta 13,3 %. Todettiin, että maitoa on voikiloon mennyt 20,1 kg, keskirasvan ollessa 4,05 %. Maidosta on maksettu tuottajille mk 14.212.931 :- eli ts. mk 19:48 kiloa kohden. Maidon kuljetuksesta on maksettu mk 1.285.951 :-. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti toiminnan eteenpäinviemiseksi, samoinkuin osuusmaksuista ja uusien jäsenien osuuskuntaan ottamisesta. Meijeri päätti tilata Karjatalous-lehden ilmaiseksi kaikille maidontuottajille ja Maaseudun Tulevaisuuden alennuksellakaikille sitä haluaville. Hallituksen jäseniksi seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi tulivat seuraavat henkilöt: Kalle Jarkko, O. Mansikkamäki, Sulo Rautalahti, V. Rautalahti ja Martti Halkonen. varalle: V. Isotalo, H. Alastalo ja Pentti P. Vaali. Mainittakoon, että Meijeriliiton konsulentti, insinööri A. Tulimaa oli kokouksessa läsnä.

 

50-luvun lopulla alkoi teiden kunto kohentua, jolloin hevoskuljetuksista voitiin luopua. Välimatka meijeriin menetti merkityksensä. Kehittyvän tekniikan ansiosta maidon jalostusta pystytiin järkiperäistämään, mikä johti huomattavia pääomia vaativiin kalusto- ja konesijoituksiin.

Niihin ei pienillä meijereillä ollut mahdollisuuksia, ja näin  kehitys johti yhä suurempiin tuotantoyksiköihin.  Ruoveden pienet meijerit, mukaan lukien Visuveden meijeri, eivät pystyneet vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Niiden rakennukset olivat käyneet ahtaiksi ja kalusto sekä koneisto vanhanaikaisiksi.

Suurin investointeihin ei Osuuskunnilla ollut enää halukkuuttakaan. Vuonna 1961 katsottiin parhaaksi sulkea meijeri, ja sen jäsenistön pääosa liittyi Virtain Osuusmeijeriin, mutta osa alkoi lähettää maitonsa Ruovedellä sijainneeseen Pohjois-Hämeen Osuusmeijeriin. 

Lähteet:
Kontio& Hernesniemi: Ruoveden Historiat
Ruovesi-Lehdet
Matti Jarkko: Visuveden VPK:n historia
Uusi Suometar,
Tampereen Sanomat,
Aamulehti,
 

jk.

Meijerirakennuksen osti vuonna 1963 maanviljelijä Martti Eskola 21 000 markan

kaupppahinnalla. Osuuskunta purettiin huhtikuussa 1964.
Meijerikköinä Visuveden Osuusmeijerissä toimivat Senja Teittisen lisäksi, Alli Pulkka,Edla Vepsäläinen, Aili Haapalainen, Airi Haavisto, Martta Silvento ja Ellen Markkanen.

 

Visuveden meijerin koneenhoitaja työssään 1930 -luvulla.,
Meijeri ja -ranta laitureineen,

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Terttu Paavola | Vastaa 16.11.2014 19.42

Kukahan oli tuo Martti Syrjä, joka oli jäsenenä 1928 väliaikaisessa hallituksessa. Tulipa vain mieleeni Eppu Normaalin pojat ja vanhmepansa :) terv. Terttu P

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

24.08 | 21:48

Tervehdys ja kiitokset Visuvesi-pläjäyksestä! Istun oikealle viimeisenä Anja Valasjoen vieressä. Takana myös Liisa Koivunen. Muistan nimeltä monta muutakin.

...
23.08 | 05:41

Näsijärwi toimi hinaajana Muroleen alapuolella n. 10 vuoden ajan 1800-luvun lopulla. Sivustollamme ovat vain Visuveden vesillä seilanneet laivat.

...
16.08 | 13:07

Laivan moottori siirrettiin siis tuohon Näsijärvi alukseen. Laivan runko upotettiin Näsijärven rantaan. Ja on sielä vieläkin. Jäämässä tosin nyt täyttömaan alle

...
16.08 | 13:00

Listoiltanne puuttu Näsijärwi niminen puurunkoinen hinaaja. Se oli kai Tampere laivan sisar alus. Toimi puun uitossa 10 vuotta kunnes Näsijärvi korvasi sen.

...
Tykkäät tästä sivusta