Tervetuloa Lemmenniemeen (posti@Lemmenniemi.fi)

Tervetuloa kotisivullemme

Visuvesi kirjan Kahden Läänin kylä myyntipaikat ovat:

K - Market Visuvesi (Eeliksentie 1),
Lounaskahvila Kantatie 66 Visuvesi (Pullapolku 2),
Vinhan kirjakauppa Ruovesi (Ruovedentie 15),
Virrat kirja Ky Virrat (Virtaintie 35),

Myynti ja postitus:

Arto Kovasin, puh. 0400 42 88 29,
s-posti
artok@arkoconsulting.fi

Liisa Hirsmäki, puh.  044 5479 972,
s-posti liisa.hirsmaki@nic.fi

Tervetuloa kotisivullemme


Kirja Kahden Läänin kylä
on ilmestynyt ja sitä on saatavana jo nyt
K - Market Visuvesi

ja sitten luonnollisesti myös 8.12.2018
Kirjailtamassa Visuveden Työväentalolla
Alastalontie 12 VIsuvesi

Kirjan hinta on 47,90 euroa


Huomio

Tapahtuma:      Kirjailtamat (päätteeksi tanssia)
.
Aika:                     La 8.12.2018 alkaen klo 16:30
.
Paikka:                Visuveden Työväentalolla
.
Kyläkirjan kirjoittaja Jussi Kulla esittelee kyläkirjan. Sen jälkeen vanhan ajan ohjelmalliset iltamat tansseineen. Buffetti.

Järjestäjä: Visuveden kyläyhdistys ja Kyläkirjatoimikunta (jonka työn tuloksena kirja ilmestyy)


Lemmenniemen sivusto ja Kirjatoimikunta

Erkki Järvinen
Riihikallionkuja 6
34870 VISUVESI

posti@lemmenniemi.fi
erkkijar@phpoint.fi

Tervetuloa kotisivullemme

(Tämä jatko-osa saattaa olla eräänlainen muistio tai luonnos myöhemmin laadittavaa tekstiä varten.)

                                                                                                        Osa II

 

                      Muista keskikylän rakennuksista on vielä muistettava Visuveden Meijeri Saukkolahden rannassa 1896 – vielä käynnissä 1998, josta sitten saatiin suuri osa Nuorisoseuratalon aineita 1920.

 

                      Entisen Härkä-veneen venekoppeli oli tässä saman meijerin kohdalla. Sen sitten huutokaupasta Antti Luutonen vuonna 1877 osti Koittolaan navetaksi ja talliksi, mistä se taas siirrettiin Voittolaan karjapihan nahkurinpuoleiseen reunaan pieneksi lammasnavetaksi ja olkiladoksi ja sieltä taas 1908 sai Aleksi RantaPikku-Murtosaaren asuinrakennusaineet, joka rakennus vielä uusittiin ja uudella lisättiin 1924. Topias Rantapusulla joka kuoli 1909 oli Vähä-Murtosaari vaarinpäiväviljelyksessä. Saaren pohjois-osassa oli heinämaa, pieni lato ja vuohikatos. 

 

                      Äijänniemessa oleva Niemelä on tehty vuonna 1900. Tupa laitettiin myöhemmin. (purjettu 1968). Akkalan pellon reunaan maantien sivuun teetti nahkuri Lähde itselleen rakennuksen Jähdyksen vanhasta meijeristä 1913. Rakennuksen kohdalla oli ennen suuri Pihlajapensas.

 

                      Siirtyessämme kylän pohjoiosan kehitystä seuraamaan, on ensiksi otettava Pusunvaiheet esille. Ison-Pusun, jota jotkut mainitsevat kylän vanhimmaksi taloksi, rakennukset ovat kaikken ensiksi olleet Riihiniemessä, sitten Sianlahden rannalla mykyisten riihten tienoilla, josta Hyyry-Jussi ne siirsi nykyiselle paikalleen. Vanhoissa kartoissa on merkittynä tie, joka vie peltojen poikki Pusulta vanhalle Jarkolle.

                     

                      Hyyry-Jussi tuotti rakennushirret uittaen Virtain Sipilästä, metsästä kaadettuja kuusipuita.Pusun pikku-pytinki, jonka toisesta päästä vuonna 1905-06 tienoilla tehtiin Pusun puinen navetta oli entinen Pusun asuinrakennus ja sijainnut silloin toisessa paikassa. Jonkun tiedon mukaan on Ison-Pusun rakennukset ennen olleet maantien alapuolellakin Antti Järvisestä alaspäin. Siitä Pususta sitten syntyi Rantapusu ja Kangaspusu.

 

                      Erään päätelmän mukaan on Pusu Jarkkoa nuorempi kun Jarkon isäntä kerran oli tullut kirkosta, oli hän nähnyt karhun lehmän kimpussa Pusun suolla arvatenkaan ei Kangaspusua ainakaan silloin vielä ollut, kun karhut näin liki temmelsivät.

 

                      Kangaspusun entinen rakennus  oli ollut talon nykyisten riihten tienoilla. Hosen muistin aikana, hän oli siellä käynytkin. Rantapusun nykyisestä pikku-pytingistä vähän alaspäin maantiellepäin oli ennen ollut   Siltala, jossa ns. Silta-Seppä (Jussi Jaska) asui (kalastaja). Hänet sitten Hyyry-Jussihääti siitä pois ja seppä muutti vuolteen toiselle rannalle rakentamaansa Sillanpää-nimiseen tönöön, jossa hänen jälkeensä asui Kähisevä Janne, Kupula-Jussi, Sopara-Miina ym. Hajoitettiin syksyllä 1916.

 

                     

                            Keskinen-niminen torppa oli ollut Pusun vanhan saunan   tienoilla. Keskis-Jussin akka oli tästä kotoisin. Antti Järvisen asumus Pusun tykönä tehty 1901. Pusunsillan korvalla oli ennen nahkuri Ahlgrenin nahkuriverstas ja asunto, Asumus hajoitettiin ja siirrettiin ns. köyhäänkaupunkiin vuolteen itäpuolelle 1912, missä siitä tuli Itäranta. Vanhalla paikalla ollessa oli asumuksessa pieni turvekattoinen saunakin, jonka katolla kasvoi pientä koivun vesakkoa.


                      Kuvapostikortissa ennenaikaan, oli Pusunvuolteen takana maantien varressa ainoana asumuksena Öyrän-torppa jossain Riemun tienoilla. Sitten kun se hajoitettiin, tehtiin siitä Mannilan rakennus, joka uusittiin 1916.

 

                      Riemun rakennutti Gepplerus 1866, joka asui ensin Alastalossa, vanhasta Ala-Jarkolla kehällä olleesta entisen punaisen rakennuksen kohdalla olleesta keltaisesta rakennuksesta. Liki Riemun rantaa oli Hätälä. Sortell osti Riemun Palanderilta ja muutti Tampereelle 1907.

 

                      Hätälän Santeri teki uuden Kotila-nimiseen asumuksen köyhään kaupunkiin 1911. Samaan aikaan Kotilan naapuri Tammelaisen asuma Kulmala-niminen asumus. Sitten sinne tuli suutari Toivon talo 1924, samana vuonna Kärmesaari ja joku Lampisen talo ehkä.

 

                      Ylä-Jarkon nykyinen päärakennus siirretty nykyisen vanha isännän saatua talon vuolteen länsirannalta, missä se oli ollut pihan järvenpuoleisella sivulla vinkkelissävanha harmaantuneen vuonna 1916 hajoitetun kauan aikaa tyhjänä olleen kaksikerroksisen rakennuksen kanssa. Tässä rakennuksessa oli permannot tavattoman suurista leveistä palkeista ja verraten pienet akkunat.

 

                      Ala-Jarkon rakennus siirretty Viitalaan. Jarkot ovat ennen olleet kruunun tiloja, hakivat itsensä itsenäisiksi 500 ruplalla. Pourun sanotaan oleva entisiä Ylä-Jarkon torppia.

                     

                      Jarkkojen ruotusotilastorpan paikka on nykyisellä ns. Tolpan pellolla, jossainRiihikallion kohdalla.

 

                      Lautala on lohkaistu Tervalasta. Muista kylän asumusten rakennuksista olen muistiin merkinnyt seuraavaa:

 

                      Ylistalon ja Alastalon ruotusotilaan torppa on ollut ennen Murtoniemessä Kaakkosaaren puolella ehkä Kaakkola nimeltään. Liki Kangaspusua oli ennen turhan pieni Turhala- niminen mökki. Se oli ollut enne Karralla varikyökkinä. Turhalan sitten osti Suutari Toivo ja teki siitä asumukseensa Kuusikon mäkeen navetan.

 

                      Turhalan paikalle teki Koski-Manni itselleen uuden isomman rakennuksen, jonka viereen taas 1925 teki toisen.

 

                     

                   Enkkelin eli Haapasaaren rakennuksen teki Enkkeli vuonna 1890. Rakennushirret oli siirretty lautalla Tyrkön kylästä Poukan mäeltä. Sitä ennen oli saaressa ollut kovasti  haapoja ja ennen rakennuksen laittoa oli siellä ollut toistakymmentä isoa haapalehti haasiaa.

 

                      Vuonna 1908 rakensi Lindin-Jussi itselleen asumuksen Pusunharjun kylkeen, asui siinä viisi vuotta ja möi sitten Okkerille.

 

                                                                  A. L.


Tervetuloa kotisivullemme


Kaikki palaute otetaan kiitollisena vastaan; erityisesti jos löytyy vanhoja valokuvia Visuveden kylän toimintoihin liittyen, esimerkiksi Tiilitehtaiden kuvat puuttuvat näiltä sivuilta kokonaanja myös Visuveden meijerin aikaisia valokuvia kaipaisin lisää. - Kiitokset kaikille avustajilleni ja sivuja seuranneille.,

-Erkki Järvinen-


Kirjeitä maaseuduilta

Ruoveden Wisuwedeltä helmikuussa 1884.

 

                      Muistaakseni ei arvoisan Aamulehden palstoilla ole vielä sen syntymisestä saakkanäkynyt mitään kirjettä täältä Wisuwedeltä, waikka kyllä löytyy kynäniekkojakylästämme, siis otan minä ensikertainen pännan käteeni piirtääkseni jonkun rivin Aamulehden palstoille ja alan ensin lainakirjastostamme, joka ei olekkaan mikään huono siihen verraten kuin se on vaan kyläläisten toimesta jo päässyt niin pitkälle, että kirjastosta nyt löytyy 350 hyvin valittua nidosta, joten nuorisolla ja vanhemmillakin on kylässämme helposti saatavana hyvää ja hyödyllistä lukemista.


                     
Ja mitä muuta meidän  kylässämme on? Onpa muhea ”olwitehdas”, waikka muuan Wiipurin mies meille sanoi, ”eipä tuo mikään wapriika ookkaan rykk hän tuo voipi olla.Perustettiinpa menneen vuoden aikana kyläämme höyryllä käywä jauho- ja ryynimylly, waan nyt se ei ole ollut käynnissä moniin aikoihin, ei sanota sen itseänsä hyvin kannattavan Ruowedessämme on niinikään menneen talven aikana perustettu Nuorisoseura, jonka tarkoituksena on istuttaa kuntalaisistamme sivistyksen kallista tawaraa; siihen otetaan    jäseniksi poikia ja naisia, kuin myös nuorempia naineitakin kuntalaisia ja kuuluu jojäsenten luku nousevan lähemma kahtasataa.

 

                      Kaksi seuran johtajaa on täällä meidänkin kulmakunnalla pitänyt parina pyhäehtoona luentoa ja esitelmää seuran tarkoituksesta n. muusta, ja on silloin myös kirjoitettu jäseniä,joita lie mennytkin kylästämme noin neljänkymmenen vaiheille, vaan onpa tämäkin vasta alkava pieni Ruoveden Nuorisoseura jo saanut kokea pilkkaa ynnä muutakin häväistystä, sillä muuksi en tätä voi sanoa, kun olen nimittäin kuullut kuinka on sanonut seuraa ”hihhuli- ja isouskolaisseuraksi” ja moneksi muuksi jota en tahdo mainitakkaan. 

 

                      Puheestani pienempänä olwitehtaasta tuli mieleeni, että useammat tehtaanmiehet ovat    kovasti pilkanneet tätä seuraa, näyttäpä vähän siltä kuin pelkäiswät ei oluensa menewän enää kaupaksi, kun näetten ei seuran jäsenten ole luwallista olwipottujen kanssa seurustella.

                                                                     -Ensikertanen -

                     

                                                             Aamulehti helmikuu 1884